Farro
Farro viittaa kolmen vehnälajin jyviin, joita myydään kuivattuna ja keitetään vedessä pehmeiksi. Sitä syödään sellaisenaan tai käytetään salaattien, keittojen ja muiden ruokien ainesosana.
Farro on etnobiologinen termi kolmelle kuorivehnälajille: speltti (Triticum spelta), emmer (Triticum dicoccum) ja einkorn (Triticum monococcum). Kuorivehnä on vehnää, jota ei voida puida.[1] Italialaisessa keittiössä nämä kolme lajia erotetaan joskus nimellä farro grande, farro medio ja farro piccolo.[2] Ranskassa nämä kolme lajia erotetaan joskus nimellä grand épeautre, moyen épeautre ja petit épeautre – épeautre on ranskaa ja tarkoittaa spelttiä.
Emmer on yleisin farrolajike erityisesti Italian vuoristoalueilla Toscanassa ja Abruzzossa. Sitä pidetään laadukkaampana ruoanlaitossa kuin kahta muuta lajia, ja siksi sitä kutsutaan joskus "aidoksi" farroksi.[3] Spelttiä viljellään yleisemmin Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä.
Hämmennystä näiden kolmen vehnälajikkeen terminologiassa aiheuttaa vehnän taksonomian vaikea historia sekä termin farro käyttö puhekielessä ja alueellisesti. Esimerkiksi Toscanan Garfagnanan alueella kasvatettu emmeri tunnetaan puhekielessä nimellä farro.[4] Joskus englanninkielessä oletetaan myös, että farro viittaa höyrytettyihin tai keitettyihin jyviin, joita tarjoillaan salaattina ja vastaavina ruokia, eikä itse kolmeen viljaan. Farroa kutsutaan joskus myös epätarkasti englanniksi "speltiksi", vaikka termi viittaa kaikkiin kolmeen vehnälajiin - emmeriin, einkorniin ja spelttiin.[5][6]
Etymologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Italian sanan farron oletetaan tulevan latinan sanasta farrum, standardi latinan sanasta far, farris n .: eräänlainen vehnä (kuten farinassa). Far puolestaan tulee indoeurooppalaisesta juuresta *bʰar-es-: (speltti), josta syntyi myös englanninkielinen sana ohra, albanialainen bar: ruoho, vanhakirkkoslaavilainen брашьно ( brašĭno ): jauhot ja kreikkalainen Φήρον ( phḗron ): kasvijumala.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Szabó, A. T., and K. Hammer. "Notes on the Taxonomy of Farro: Triticum monococcum, T. dicoccum, and T. spelta". Padulosi, S., K. Hammer and J. Heller, eds. 1996. Hulled Wheats. Promoting the conservation and use of underutilized and neglected crops. 4. Proceedings of the First International Workshop on Hulled Wheats, 21–22 July 1995, Castelvecchio Pascoli, Tuscany, Italy. International Plant Genetic Resources Institute, Rome. 2–3. Print.
- ↑ Markus Buerli: Farro in Italy The Global Facilitation Unit for Underutilized Species. Viitattu December 23, 2017.
- ↑ Hamlin: Farro, Italy's Rustic Staple: The Little Grain That Could. Määritä julkaisu!Määritä ajankohta! Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Markus Buerli: Farro in Italy The Global Facilitation Unit for Underutilized Species. Viitattu December 23, 2017.
- ↑ Schlegel: ”Farro”, Dictionary of Plant Breeding, s. 149. Boca Raton: CRC, 2010. Teoksen verkkoversio. Print.
- ↑ Julavits, Heidi: Grain Exchange. The New York Times, November 30, 2008. Artikkelin verkkoversio.