Fantastic Four (vuoden 2005 elokuva)
| Fantastic Four | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Tim Story |
| Käsikirjoittaja | |
| Perustuu | Stan Leen ja Jack Kirbyn sarjakuvaan Ihmeneloset |
| Tuottaja | |
| Säveltäjä | John Ottman |
| Kuvaaja | Oliver Wood |
| Leikkaaja | William Hoy |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat Saksa |
| Tuotantoyhtiö | |
| Levittäjä | 20th Century Fox |
| Ensi-ilta |
8. heinäkuuta 2005 29. heinäkuuta 2005 |
| Kesto | 106 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 100 000 000 dollaria |
| Tuotto | 330 579 719 dollaria |
| Seuraaja | Fantastic Four: Hopeasurffari |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Fantastic Four on vuonna 2005 ensi-iltansa saanut, yhdysvaltalais- ja saksalaisyhteistyöllä valmistettu supersankarielokuva, joka perustuu Marvel Comicsin luomaan Ihmeneloset-supersankariryhmään. Elokuvan ohjasi Tim Story ja pääosissa esiintyivät Ioan Gruffudd, Jessica Alba, Chris Evans, Michael Chiklis ja Julian McMahon.
Fantastic Four menestyi taloudellisesti hyvin, mutta sai melko kielteisen vastaanoton kriitikoilta. Juonta ja hahmoja arvosteltiin pinnallisiksi ja teknistä toteutusta keskinkertaiseksi. Elokuvan hyväntuulinen huumori ja Michael Chiklisin sekä Chris Evansin roolisuoritukset keräsivät kuitenkin myös kehuja. Tyylillisesti Fantastic Four oli eräänlainen väliinputoaja, ja sen kepeän viaton tunnelma nähtiin jäänteenä vakavammaksi kehittyvän supersankarigenren menneisyydestä.
Vuonna 2007 sai ensi-iltansa elokuvan jatko-osa Fantastic Four: Hopeasurffari.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fyysikko nimeltä Reed Richards esittelee ystävänsä Ben Grimmin kanssa entiselle opiskelutoverilleen Victor von Doomille teorian, jonka mukaan elämä kehittyi Maassa kosmisten pilvien kautta. Tällainen pilvi ohittaisi Maan kuuden viikon päästä ja Reed pyytää päästä tutkimaan pilveä von Doomin yksityiselle avaruusasemalle. Aluksi hän epäröi, mutta myöntyy tähän lopulta tulleen itsekin mukaan matkalle, kuten myös Von Doom Industriesin geenitutkimusjohtaja ja Reedin ex-tyttöystävä Susan Storm sekä tämän veli ja entinen astronautti Johnny Storm.
Avaruusasemalla Ben lähtee avaruuskävelylle keräämään näytteitä, mutta pilvi saapuukin odotettua nopeammin. Yrittäessään saada Benin turvaan he kaikki altistuvat pilven säteilylle ennen kuin ehtivät sulkea aluksen suojat. Palattuaan he huomaavat saaneensa supervoimia: Reed pystyy venyttämään itseään kuin kumia, Susan pystyy muuttumaan näkymättömäksi sekä luomaan voimakenttiä, Johnny pystyy peittämään itsensä tulella sekä lentämään ilman apua, ja Ben muuttuu voimakkaaksi ja kestäväksi kivimäiseksi olennoksi. Sillä välin von Doom joutuu vaikeuksiin osakkeenomistajien kanssa ja hänen kasvoillaan on arpi, joka tuli ohjauslaitteiden räjähdyksestä.
Benin morsian, Debbie McIlvane, kauhistuu sulhasensa uudesta ulkonäöstä ja jättää tämän. Ben istuu mietiskelemään Brooklynin sillalle ja aiheuttaa liikenneselkkauksen estäessään erästä miestä hyppäämästä. Selvitettyään selkkauksen Reed, Ben ja Stormit alkavat käyttää voimiaan sankaritekoihin ja mediassa heitä kutsutaan ”Ihmenelosiksi”. He rakentavat päämajan Reedin laboratorioon Baxter Buildingiin tutkiakseen kykyjään ja löytääkseen keinon palauttaa Ben ennalleen. von Doom syyttää Reediä yhtiönsä menetyksestä ja huomaa kehonsa olevan muuttumassa orgaaniseksi metalliksi.
Reed aikoo rakentaa keinon, jolla luoda uudelleen kosminen myrsky ja perua sen vaikutukset, mutta varoittaakin sen mahdollisesti saattavan kiihdyttää kykyjensä vaikutusta. Sillä välin von Doom huomaa pystyvänsä käyttämään orgaaniseksi metalliksi muuttunutta kättään aiheuttamaan sähköiskuja ja alkaa suunnitella kostoa. Reedin tunteet Susaniin alkavat saada uutta kipinää, mutta Ben sen sijaan ajautuu erimielisyyksiin muiden kanssa. von Doom käyttää Reedin konetta palauttaakseen Benin ennalleen, mutta samalla imee itseensä yhä enemmän säteilyä muuttaen suuren osan kehostaan metalliksi. Sitten hän paljastaa todelliset aikeensa Benille iskien tämän tajuttomaksi ja siepaten Reedin.
von Doom alkaa kutsua itseään Tohtori Doomiksi, ja peittää kasvonsa naamiolla. Hän kiduttaa Reediä jäähdyttämällä tämän kehoa ja aikoo tuhota Johnnyn ampumalla lämpöhakeutuvan ohjuksen, mutta epäonnistuu. Susan aikoo yksin kohdata Doomin, mutta on yksin heikko tätä vastaan. Ben muuttaa koneella itsensä jälleen Möykyksi ja saapuu hänen avukseen (huutaen samalla tunnuslauseensa ”Nyt tulee turpiin!”). Taistelu siirtyy kaduille. Stormit yhdistävät voimansa kuumentaakseen Doomin kehoa, kun taas Ben ja Reed suihkuttavat häneen kylmää vettä, ajaen hänet termiseen šokkiin ja jähmettäen Doomin paikoilleen.
Ryhmä hyväksyy myös uuden elämänsä supersankareina. Ben itsekin hyväksyy uuden ulkomuotonsa sokean taiteilijan, Alicia Mastersin, avulla, jonka oli tavannut aiemmin baarissa ja jota kohtaan hänellä oli nyt tunteita. Reed kosii Susania ja tämä suostuu. Sillä välin Doomin ruumista viedään hänen kotimaahansa Latveriaan. Mutta sitten sähkölaitteisiin on ilmenemässä häiriöitä, joiden perusteella Doom oli ilmeisesti yhä elossa.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Ioan Gruffudd | … | Reed Richards / Herra Fantastinen |
| Jessica Alba | … | Susan ”Sue” Storm / Näkymätön nainen |
| Chris Evans | … | Johnny Storm / Liekki |
| Michael Chiklis | … | Ben Grimm / Möykky |
| Julian McMahon | … | Victor von Doom / Tohtori Doom |
| Kerry Washington | … | Alicia Masters |
| Laurie Holden | … | Debbie McIlvane |
| Hamish Linklater | … | Leonard Kirk |
| Maria Menounos | … | seksikäs hoitaja |
| David Parker | … | Ernie |
| Kevin McNulty | … | Jimmy O’Hoolihan |
| Michael Kopsa | … | Ned Cecil |
| Stan Lee | … | Willie Lumpkin |
Arvioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kriitikoiden vastaanotto | |
|---|---|
| Yhteispisteet | |
| Julkaisu | Pisteet |
| Metacritic | 40 %[1] |
| Rotten Tomatoes | 27 %[2] |
| Arvostelupisteet | |
| Julkaisu | Pisteet |
| AllMovie[3] Jeremy Wheeler |   |
| Entertainment Weekly[4] Owen Gleiberman | (Kielteinen) |
| Film-O-Holic[5] J. P. Jokinen | |
| Turun Sanomat[6] Päivi Valotie | (Kielteinen) |
| Variety[7] Joe Leydon | (Myönteinen) |
| Washington Post[8] Stephen Hunter | (Keskinkertainen) |
Rotten Tomatoes -sivuston mukaan 27 % kriitikoista antoi Fantastic Fourille myönteisen arvostelun. Yhteenvedossa elokuvan todetaan kärsivän huonosta näyttelemisestä, latteasta tarinankerronnasta sekä hölmöistä yrityksistä olla nokkela. Lopputuloksena on ”epäonnistunut yritys tuoda Marvelin vanhin supersankariryhmä valkokankaalle”.[2] Metacritic-sivuston keräämä arvosana elokuvalle on 40/100, joka perustuu 35 arvosteluun. Sivuston mukaan Fantastic Fourin vastaanotto oli ”ristiriitainen tai keskinkertainen”.[1]
Varietyn Joe Leydonin mukaan Fantastic Four on tyypillinen alkuperätarina, jonka tavoitteena toimia laajemman tuoteperheen avauksena. Filmisovitus ei yllä Stan Leen ja Jack Kirbyn alkuperäissarjakuvan tasolle, mutta viattomuus ja kepeä tunnelma saavat katsojan antamaan anteeksi elokuvan epätasaisuuden. Parhaan roolin tekee Chiklis, joka kehnosta maskeerauksesta huolimatta on sekä uskottava että viihdyttävä.[7] Washington Postin Stephen Hunterin mukaan Fantastic Four keskittyy juonen sijaan henkilöhahmoihin, joiden keskinäinen kinastelu onkin viihdyttävää seurattavaa. Varsinainen juoni käynnistyy vasta aivan lopussa, ja elokuvan viimeinen neljännes on epäonnistunut.[8] Entertainment Weeklyn Owen Gleibermanin mukaan Fantastic Fourin erikoistehosteet olivat vanhentuneita jo ilmestyessään. Elokuva on vilpittömän ”kömpelö, hölmö ja mauton”, mikä saa sen tuntumaan jäänteeltä 60-luvulta. Henkilöhahmot jäävät Chiklisin onnistuneesti tulkitsemaa Möykkyä lukuun ottamatta latteiksi.[4] AllMovie-sivuston kriitikko Jeremy Wheeler moittii ohjausta, käsikirjoitusta ja erikoistehosteita ja sanoo elokuvan olevan viihdyttävä ”sanan riisutuimmassa merkityksessä”. Hän pitää näyttelijäntyötä epätasaisena, mutta kiittää Liekin hahmoa ja Chris Evansin roolisuoritusta.[3]
Turun Sanomien Päivi Valotien mukaan Fantastic Four on näyttävillä tehosteilla ryyditetty tyhjänpäiväinen ja hengetön hurvittelu, joka ei juurikaan erotu tyhjää toimintaa täyteen tupatusta lapsellisesta bulkkiviihteestä: ”Elokuvan pääosan varastavat irrallisen oloisiksi jäävät efektien esittelykohtaukset, toimivalla ja mukaansa tempaavalla juonella ei näytä olevan suurtakaan väliä. Tarina on kyhätty kasaan köykäisesti ja henkilöhahmot ovat pelkkää pahvia.”[6] Film-O-Holic-sivuston J. P. Jokisen mukaan Fantastic Four on ”hyvänmakuista hattaraa, jota ei kuitenkaan pysty nauttimaan suurina annoksia”. Elokuvan huumori ja toiminta viihdyttävät, mutta käsikirjoitus on tapahtumäköyhä ja vilisee aukkoja. Pääosia esittävien Ioan Gruffuddin ja Jessica Alban suoritukset ovat valjuja. Michael Chiklis ja Chris Evans tekevät kuitenkin hyvät roolit.[5]
Moni arvostelija vertasi Fantastic Fouria kielteisesti muihin aikakauden supersankarihitteihin. Elokuvan ei katsottu yltävän X-Menin ja Batman Beginsin kaltaisten elokuvien syvällisyyteen, eikä sitä myöskään pidetty yhtä näyttävänä kuin Sam Raimin Spider-Man 2:sta.[7][4] Film-O-Holicin Joonas Alanne kirjoitti vuoden 2015 Fantastic Four -uusioversion arvostelussa seuraavasti: ”Kahta edellistä Fantastic Four -elokuvaa voi pitää lajinsa viimeisinä. Ne olivat kepeitä supersankariseikkailuja, jotka sattuivat ilmestymään samaan aikaan, kun Christopher Nolanin Batman-elokuvat ja nouseva Marvel-universumi alkoivat viedä supersankarileffoja uuteen suuntaan. Fantastic Fourit saivatkin nihkeitä arvosteluja ja tuottivat odotuksia vähemmän, joten sarjan uudelleenkäynnistäminen oli vain ajan kysymys.”[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Fantastic Four 2005 Metacritic. CBS Interactive. Viitattu 12.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Fantastic Four Rotten Tomatoes. Viitattu 12.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Wheeler, Jeremy: Fantastic Four (2005) AllMovie. Viitattu 12.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Gleiberman, Owen: Fantastic Four Entertainment Weekly. 9.7.2005. Arkistoitu 9.7.2005. Viitattu 15.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Jokinen, J. P.: Ei niin ihmeellinen perhe Film-O-Holic. 29.7.2005. Viitattu 14.3.2020.
- ↑ a b Valotie, Päivi: Ihmeen vaisut ihmeneloset Turun Sanomat. 30.7.2005. Arkistoitu 19.4.2019. Viitattu 18.4.2019.
- ↑ a b c Leydon, Joe: Fantastic Four Variety. 7.7.2005. Viitattu 15.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Hunter, Stephen: 'Fantastic': The Powers To Charm Washington Post. 8.7.2005. Viitattu 15.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Alanne, Joonas: Ihmenelosten uusi tuleminen Film-O-Holic. 7.8.2015. Viitattu 15.3.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fantastic Four Internet Movie Databasessa (englanniksi)