Fajanssi
Fajanssi on keskilämpötilassa eli 1050–1150 celsiusasteessa poltettua huokoista ja vaaleaa keraamista massaa.[1]
Nimitykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fajanssi on nimetty italialaisen Faenzan kaupungin mukaan.[2] Välimeren maiden sinivalkoiseksi koristeltua fajanssikeramiikkaa kutsutaan majolikaksi.[3]
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fajanssi on posliinia ja kivitavaraa huokoisempaa. Jos lasitus ei ole hyvä, fajanssiesineet imevät vettä astianpesukoneessa ja alkavat säröillä.[4] 1920-luvulla kehitetty timanttifajanssi on hieman sinertävää fajanssia, joka on ominaisuuksiltaan lähes posliinin veroista.[5]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fajanssista tehdään kylpyhuoneiden verhoukseen käytettäviä kaakelilaattoja.[6] Myös ruokailuastiat valmistettiin Suomessa 1960-luvulle asti fajanssista, jota alettiin korvata kestävämmällä posliinilla vasta 1970-luvulla.[7]
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fajanssi poltetaan kahteen kertaan, ja jälkimmäisellä polttokerralla se lasitetaan läpinäkymättömällä lasitteella. Länsimaissa käytetään tavallisimmin valkoista tinalasittetta.[1][8] Aiemmin länsimaissakin käytettiin yleisesti lyijylasitetta. Lyijyn käyttö astioissa kiellettiin sittemmin monessa länsimaassa.[9][8]
Terveysriskit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen 1960-lukua valmistetuista fajanssiastioista saattaa irrota liian suuria määriä lyijyä etenkin, jos niissä säilytetään happamia ruokia tai juomia[9][8]. Vielä seitsemänkymmenluvulla joka kolmas Suomessa myyty keramiikka-astia ylitti lyijypitoisuuden enimmäisraja-arvon. Lyijylasitteella käsitellyistä astioista saattaa irrota päivittäiskäytössä jopa niin paljon lyijyä että lyijyn kokonaissaanti kaksinkertaistuu.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Keramiikan terminologiaa | Astiataivas.fi - Vanhojen astioiden ystävien löytöpaikka www.astiataivas.fi. Viitattu 15.1.2024.
- ↑ Britt Tunander: Illustrerat antiklexikon, s. 109. Natur och Kultur, 2006 (1986). ISBN 9789127082564 (ruotsiksi)
- ↑ Keramiikan terminologiaa | Astiataivas.fi - Vanhojen astioiden ystävien löytöpaikka www.astiataivas.fi. Viitattu 15.1.2024.
- ↑ Kangas, Marjatta: Kokonaisuus syntyy pala palalta Turun Sanomat. 10.4.2005. Arkistoitu 16.11.2020. Viitattu 16.11.2020.
- ↑ Mikä on Arabian liemikulhon arvo? ET. 27.9.2015. Viitattu 15.1.2024.
- ↑ Kaisa Koskinen: Myymäläsuunnitelma Laattaliike Koski sisustukselle Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, 2011
- ↑ Et kai vain laittanut tätä astiaa mikroon? www.iltalehti.fi. Viitattu 15.1.2024.
- ↑ a b c Poaliininmaalaajan aapinen. Henk de Vries. https://www.clausart.com/Aapinen.pdf
- ↑ a b Astioista voi irrota myrkyllisiä kemikaaleja - tarkista heti kupit, muovirasiat ja pahvipakkaukset! www.iltalehti.fi. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ Vanhoissa astioissa huikeita lyijypitoisuuksia yle.fi. 4.6.2008. Viitattu 15.12.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fajanssi Wikimedia Commonsissa
