FS Suffren (1927)
| Suffren | |
|---|---|
 Suffren, Hampton Roads, 15.10.1931 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Arsenal de Brest |
| Kölinlasku | 17. huhtikuuta 1926 |
| Laskettu vesille | 3. toukokuuta 1927 |
| Palveluskäyttöön | 1. tammikuuta 1930 |
| Loppuvaihe | romutettu 1974 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
10 160 t (standardi) 12 984 t (kuormattu) |
| Pituus | 194,0 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 19,10 m |
| Syväys | 6,35 m |
| Koneteho | 90 000 shp |
| Nopeus | 31 solmua |
| Miehistöä | 752 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
8 x 203 mm/L50 Mle 1924 -tykkiä kaksoistorneissa 8 x 75 mm ilmatorjuntatykkiä 8 x 37 mm ilmatorjuntatykkiä kaksiputkisina asennuksina 4 x 13,2 mm kolmipiippuista ilmatorjuntakonekivääriä 6 x 550 mm torpedoputkea 2 x lentokonetta |
Suffren oli Ranskan laivaston 1920-luvun lopulla valmistunut Suffren-luokan raskas risteilijä toisessa maailmansodassa.
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suffren liitettiin 1929 palvelukseen otettaessa Ranskan Välimeren laivaston 1. kevyeen viirikköön, jossa se osallistui seuranneet vuodet normaaliin rauhanajan palvelukseen. Alus määrättiin keväällä 1939 vapauttamaan Primauguet. Se lähti 21. kesäkuuta Toulonista Saigoniin. Alus aloitti 23. heinäkuuta Indo-Kiinan aseman lippulaivana.[1]
Toisen maailmansodan alkaessa alus partioi Etelä-Kiinan merellä etsien saksalaisia saarronmurtajia Hollannin Itä-Intian vesiltä. Marraskuun lopulla alus saapui Singaporeen saattaakseen Australian joukkojenkuljetussaattueen Intian valtameren yli HMS Kentin kanssa. Saattuetehtävät jatkuivat huhtikuun loppuun ja Suffren lähti 5. toukokuuta Colombosta paluumatkalle Adenin ja Suezin kautta Välimerelle. Alus saapui 18. toukokuuta Aleksandriaan, jossa se liittyi amiraali René-Émile Godfroyn johtamaan laivueeseen. Alus osallistui ainoastaan yhteen purjehdukseen Aigeianmerellä Italian sodanjulistuksen ja Ranskan aselevon välillä.[2]
Suffrenin toinen operaatio, jonka se teki Duguay-Trouanin ja Lorrainen kanssa, 21. kesäkuuta Bardian satamaan oli onnistunut. Aselepoehtojen mukaisesti alus makasi ankkurissa aina toukokuuhun 1943, jolloin amiraali Godfroy päätti liittyä taisteluun liittoutuneiden rinnalla. Kierrettyään Afrikan alus saapui 3. syyskuuta Dakariin, josta se aloitti akselivaltojen saarronmurtajien etsinnän eteläiseltä Atlantilta. Toiminta jatkui vuoteen 1944 aluksen matkatessa aina Recifeen. Tämän jälkeen alus siirrettiin telakalle Casablancassa.[3]
Toisen maailmansodan päätyttyä alus teki 26. helmikuuta 1946 - 21. maaliskuuta 1947 useita joukkojenkotiutusmatkoja Ranskan emämaan ja Indokiinan välillä ennen paluutaan Touloniin. Alus siirrettiin 1. lokakuuta 1947 reserviin ja sitä käytettiin kelluvana tukikohtana ennen romuttamistaan 1974.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Edeltäjä: Duquesne-luokka – Seuraaja: Jeanne d'Arc |