FS Courbet (1911)
| Courbet | |
|---|---|
 Courbet ennen vuoden 1924 modernisointia |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Arsenal de Brest |
| Kölinlasku | 1. syyskuuta 1910 |
| Laskettu vesille | 3. maaliskuuta 1911 |
| Palveluskäyttöön | 19. marraskuuta 1913 |
| Poistui palveluskäytöstä | upotettu Normandian maihinnousun aikana 9. kesäkuuta 1944 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
23 475 t (standardi) 25 579 t (kuormattu) |
| Pituus | 166 m |
| Leveys | 27 m |
| Syväys | 9,04 m |
| Koneteho | 28 000 ihp (20,88 MW) |
| Nopeus | 21 solmua (39 km/h) |
| Miehistöä | 1 115-1 187 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
12 × 305 mm Mle 1910 kaksoistorneissa 22 × 138 mm Mle 1910 4 × 47 mm ilmatorjuntatykkiä 4 × 450 mm torpedoputkea |
Courbet oli Ranskan ja toisessa maailmansodassa Vapaan Ranskan laivaston Courbet-luokan taistelulaiva. Alus oli ensimmäinen Ranskan valmistama dreadnought-taistelulaiva.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Courbet-luokka
Alus tilattiin Brestin laivastontelakalta, missä köli laskettiin 1. syyskuuta 1910. Alus laskettiin vesille 3. maaliskuuta 1911 ja otettiin palvelukseen 19. marraskuuta 1913.
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marraskuussa 1913 alus liitettiin Toulonissa Ranskan Välimeren laivaston 1. laivueen 1. viirikköön, jossa palvelivat saman aikaisesti sen sisaralus FS Jean Bart ja vanhat taistelulaivat Voltaire sekä Diderot.
Alus oli Ensimmäisen maailmansodan laivueensa mukana Välimerellä ollen 12. huhtikuuta 1915 saakka 1. laivueen komentajan vara-amiraali Bouet de Lapeyèren lippulaiva. Alus oli 16. elokuuta 1914 Albanian rannikolla Jean Bartin, Parisin ja yhdentoista vanhan taistelulaivan kanssa. Osaston suojana oli risteilijöitä sekä lukuisa joukko hävittäjiä. Osasto kohtasi Itävalta-Unkarin laivaston panssarikansiristeilijä SMS Zentan ja sen seurana olleen hävittäjä SMS Uhlan. Courbet avasi tulen saaden osuman panssarikansiristeilijään, minkä jälkeen jokainen taistelulaiva ampui vuorollaan. Risteilijä upposi, mutta hävittäjä pääsi pakenemaan. Osaston päätehtävänä oli tukea Montenegron maavoimien taistelua sen puolustautuessa hyökännyttä Itävalta-Unkarin armeijaa vastaan.[1] Loppusodan se oli valvomassa Otrantonsalmen sulkua, joka Itävalta-Unkarin laivaston pääsyn Adrianmereltä.
Sotien välillä alusta modernisoitiin useaan otteeseen, mutta siitä huolimatta sitä ei laskettu ensimmäisen luokan alukseksi toisen maailmansodan alkaessa. Alus olikin pääosan sotienvälisestä ajasta tykistökoululaivana.
Saksan hyökättyä Ranskaan aluksen varustaminen aloitettiin kiireesti. Se tuki liittoutuneiden joukkojen Cherbourgin puolustusta kesäkuussa ennen vetäytymistään Britteinsaarille. Operaatio Catapultissa brittijoukot miehittivät sen 3. heinäkuuta, ja se liittyi Vapaan Ranskan laivastoon viikkoa myöhemmin.
Alus palveli varasto- ja ilmatorjunta-aluksena Portsmouthissa, kunnes se riisuttiin aseista 31. maaliskuuta 1941. Alukselta poistettiin kattilat ja moottorit 1944, kun sen käyttöä aallonmurtajana Normandiassa suunniteltiin. Hylky romutettiin sodan jälkeen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Whitley, M. J.: Battleships of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1998. ISBN 1-85409-386-X (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
- Hore, Peter: Battleships of World War I. Lontoo, Englanti: Anness Publishing Ltd, 2006. ISBN 1-84476-377-3 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Whitley s. 37-38
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dent, Stephen: The Battleship Courbet and Operation 'Substance'. Warship 2016, 2016, s. 152-160. London: Conway. ISBN 978-1-84486-326-6 (englanniksi)
| Edeltäjä: Danton-luokka – Seuraaja: Bretagne-luokka |