F. D. C. Willard
| F. D. C. Willard | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet |
Felis Domesticus Chester Willard Chester |
| Syntynyt | 1968 |
| Kuollut | 1982 |
| Muut tiedot | |
 Nimikirjoitus |
|
F. D. C. Willard (1968–1982)[1][2] on Chester-nimisestä siamilaiskissasta käytetty salanimi, jolla se on merkitty kirjoittajaksi kansainvälisissä tiedejulkaisuissa julkaistuihin fysiikka-aiheisiin artikkeleihin. Sen tunnetuin julkaisu on matalan lämpötilan fysiikkaa käsittelevä artikkeli vuodelta 1975, johon se oli merkitty toiseksi kirjoittajaksi omistajansa, yhdysvaltalaisen fyysikon Jack H. Hetheringtonin kanssa. Vuonna 1980 sen nimi oli merkitty ainoaksi kirjoittajaksi Ranskassa julkaistuun artikkeliin.
Willardin todellisen ”henkilöllisyyden” paljastuttua siitä tuli tiedeyhteisön keskuudessa tunnettu, ja se mainitaan usein esimerkkinä huumorista tieteessä.
Ensimmäinen julkaisu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]F. D. C. Willard -nimeä käytettiin tieteellisen artikkelin tekijänä ensimmäisen kerran vuonna 1975 Chester-kissan ollessa seitsenvuotias. Michiganin osavaltionyliopiston fysiikan professori Jack H. Hetherington oli kirjoittanut artikkelin heliumin isotoopista 3He hyvin alhaisissa lämpötiloissa ja aikoi lähettää sen julkaistavaksi Physical Review Letters -julkaisuun.[2] Hänen kollegansa kritisoi kuitenkin sitä, että Hetherington oli kirjoittanut artikkelin me-muodossa, vaikka oli sen ainoa tekijä, ja huomautti julkaisun hylkäävän tällaiset artikkelit. Sen sijaan, että olisi korjannut tekstistään kaikki me-muodot minä-muodoiksi, Hetherington päätti lisätä kissansa Chesterin artikkelin toiseksi kirjoittajaksi.[1][3]
Koska Hetherington arveli kollegojensa saattavan tunnistaa Chesterin nimen, hän lisäsi sille sukunimeksi Willard, joka oli ollut sen isän nimi. Lisäksi hän antoi sille etunimet F. D. kotikissaa tarkoittavien latinankielisten sanojen felis domesticus mukaan. Niinpä Chesterin salanimeksi tuli F. D. C. Willard.[3] Hetheringtonin ja Willardin artikkeli ”Two-, Three-, and Four-Atom Exchange Effects in bcc 3He” hyväksyttiin ja julkaistiin Physical Review Lettersin numerossa 35 marraskuussa 1975.[4]
Paljastuminen ja myöhemmät vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Totuus Willardin oikeasta henkilöllisyydestä levisi Hetheringtonin lähipiirin ulkopuolelle pian artikkelin julkaisun jälkeen, kun yliopistolle saapunut vierailija halusi keskustella artikkelin sisällöstä Hetheringtonin kanssa. Koska tämä oli sillä hetkellä estynyt, vierailija kysyi, voisiko sen sijaan keskustella toisen kirjoittajan kanssa. Totuuden paljastuttua Hetherington otti vitsin omakseen ja muun muassa jakeli artikkelista ystävilleen tekijöiden allekirjoittamia kopioita, joissa oli hänen allekirjoituksensa ja Chesterin tassunjälki.[5][6] Hetherington alkoi kutsua Chesteriä yliopiston ”jyrsijäin saalistuksen konsultiksi”, ja yliopiston fysiikan laitoksen johtaja pyysi leikillään häntä kysymään, olisiko Willard halukas liittymään laitoksen henkilöstöön.[6]
F. D. C. Willardin henkilöllisyyden paljastuminen teki Hetheringtonin artikkelista tiedeyhteisön keskuudessa kuuluisan, ja se mainitaan usein esimerkkinä huumorista tieteessä.[3] Hetheringtonin itsensä mukaan kaikki pitivät vitsiä hauskana lukuun ottamatta tiedejulkaisujen toimittajia.[6] Vuonna 1980 F. D. C. Willardin nimellä julkaistiin toinen artikkeli, tällä kertaa ranskalaisessa La Recherche -julkaisussa. Se on merkitty artikkelin ”L’hélium 3 solide: un antiferromagnétisme nucléaire” ainoaksi kirjoittajaksi. Artikkelin todelliset kirjoittajat kiistelivät tavasta, jolla artikkelin sisältämät ajatukset tulisi tuoda esiin, eikä kukaan heistä lopulta halunnut allekirjoittaa valmista artikkelia. Niinpä he päätyivät julkaisemaan sen F. D. C. Willardin nimellä.[5]
Chester-kissa kuoli vuonna 1982,[2] mutta monissa myöhemmissäkin tieteellisissä julkaisuissa Chesteriin ja Hetheringtonin vitsiin on viitattu mainitsemalla kirjallisuusluetteloissa ”F. D. C. Willard, henkilökohtainen kirjeenvaihto” tai kiittämällä tätä myötävaikutuksesta keskusteluun.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hein, Jennifer: Die Superkatzen 15.1.2019. Frankfurter Rundschau. Viitattu 18.9.2023. (saksaksi)
- ↑ a b c La historia del 'gato científico' que engañó a varios genios 20.2.2019. México: Milenio. Viitattu 18.9.2023. (espanjaksi)
- ↑ a b c d Zankl, Heinrich: ”Merkwürdiges aus Astronomie, Physik, Mathematik und Chemie”, Irrwitziges aus der Wissenschaf, s. 13–15. Wiley-VCH Verlag, 2008. ISBN 978-3-527-32114-8 Luvun verkkoversio (PDF) (viitattu 18.9.2023). (saksaksi)
- ↑ Two-, Three-, and Four-Atom Exchange Effects in bcc 3He American Physical Society. Viitattu 18.9.2023. (englanniksi)
- ↑ a b “Who’s a clever boy?” Animals in academia Academia Obscura. Arkistoitu 28.7.2019. Viitattu 18.9.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Grundhauser, Eric: In 1975, a Cat Co-Authored a Physics Paper 30.8.2016. Atlas Obscura. Viitattu 18.9.2023. (englanniksi)