Northrop F-89 Scorpion
| Northrop F-89 Scorpion | |
|---|---|
 Northrop F-89 Scorpion -hävittäjien muodostelma Goose Bay:ssa. |
|
| Tyyppi | hävittäjä |
| Alkuperämaa |
 Yhdysvallat |
| Valmistaja | Northrop |
| Suunnittelija | Jack Northrop |
| Miehistö | 2 (lentäjä sekä tutka/aseupseeri) |
| Ensilento | 16. elokuuta 1948 |
| Valmistus lopetettu | ei tietoa, käyttö lopetettu 1969 |
| Valmistusmäärä | yli 350 |
| Mitat | |
| Pituus | 16,41 m |
| Kärkiväli | 18,18 m |
| Korkeus | 5,36 m |
| Siipipinta-ala | 52.21 m² |
| Nopeus | 1 024[1] km/h |
| Lentomatka | 4 128 (2 800 mi.) km |
| Tyhjäpaino | 11 428 kg |
| Voimanlähde | |
| Koneisto | 2x Allison J-35-A-35 turbojet |
| Teho | 3 266 kg kukin (7 200 lb) |
| Aseistus | |
| Aseistus | 70 mm Mighty Mouse -rakettikasetit (yht. max. 104 rakettia) tai/sekä 3x AIM-4 Falcon ilmataisteluohjukset, sijainti siipien kärjissä olevissa asesäiliöissä tai siipien alla, taikka AIR-2 Genie, ohjaamaton ydinaseraketti |
Northrop F-89 Scorpion on yhdysvaltalainen Hävittäjälentokone eli suihkuhävittäjä.
Konetyypin ensilento oli 16. elokuuta 1948. Siinä on kaksi Allison J-35 A-35-tyyppistä jälkipoltolla varustettua suihkumoottoria, teholtaan 3 266 kg kumpikin. Ne antoivat koneelle 1 024 km/h maksiminopeuden. Koneen saavuttama enimmäiskorkeus oli 14 995 metriä, ja toimintaetäisyys oli 4 184 km. Nousukyky oli 1 600 metriä minuutissa.[1]
F-89:ää käytettiin jokasään torjuntahävittäjänä, sekä yöhävittäjänä. Se korvasi sekä F-82 Twin Mustangin että P-61 Black Widowin näissä käyttötarkoituksissa. F-89 Scorpion oli viimeisiä suorasiipisiä suihkuhävittäjiä. Northrop F-89 Scorpion vedettiin rintamapalveluksesta vuodesta 1959 lukien, sekä lentävän kansalliskaartin, ANG:n palveluksesta vuonna 1969.[1]
Kone tuli tunnetuksi sen ampuman AIR-2 Genie –atomiraketin vuoksi. Tämän aseen testaus eli ydinkoe toteutettiin Nevadan autiomaassa, koodinimellä "Plumbbob - Shot John". Ydinräjäytyksen tuhovoima oli noin 1,5 kT. Ydinraketti räjäytettiin noin 4 300 metrin päässä sen ampuneesta koneesta, 6 100 metrin korkeudessa.[2]
Kaikkiaan noin 350 lentokonetta muunnettiin D-tyypistä J-tyypiksi, joka pystyi laukaisemaan AIR-2 Genien. D-mallit saattoivat kantaa Mighty Mouse -raketteja jopa 104 kappaletta. Mighty Mouse oli ohjaamaton ilmasta ilmaan ammuttava ilmataisteluase.
Muu avioniikka (D-muunnos): Hughes E-6 -tulenjohtojärjestelmä sekä APG-40-tutkajärjestelmä.
Koneen mitat: (tiedot D-versiosta)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pituus 16,41 m
- Siipien kärkiväli 18,18 m
- Korkeus 5,36 m
- Tyhjäpaino 11 428 kg
- Enimmäispaino lentoonlähdössä 19 160 kg
- Miehistö: 2 (ohjaaja + ase- ja tutkaoperaattori)
Aseistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Enintään 104 kpl 2,75 tuuman (70 mm) Mighty Mouse -ilmataisteluraketteja, sijainti siivenkärkien alla erillisissä rakettipodeissa
- Vaihtoehtoisesti: 3 kpl AIM-4 Falcon -ohjusta sekä 27 kpl Mighty Mouse -raketteja
- J-versiossa enintään 2 kpl Douglas AIR-2 Genie -ilmataisteluraketteja ydinkärjellä W25 varustettuna (1.5 kT)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Francis Crosby: Modern Fighter Aircraft, Southwater Books/Anness Publishing, 2004, London England (s. 101) ISBN 1-84215-991-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Crosby F., 2004: s. 101
- ↑ https://www.atomicheritage.org/history/operation-plumbbob-1957 Viitattu 24.3.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Northrop F-89 Scorpion Wikimedia Commonsissa
