Exotica
Exotica on viihdemusiikin tyylilaji, joka ottaa vaikutteita maailmanmusiikista muttei kuitenkaan pyri sen autenttiseen toistamiseen. Exotican pääasiallinen tavoite on sen sijaan kepeä viihdyttäminen. Se kokoaa eri kansojen musiikin tunnistettavia sointuja ja yhdistää ne kevyeen popmusiikin muotoon. Musiikki herättää yleensä mielikuvia eksoottisista ulkomaisista matkakohteista, jotka on suunnattu valkoisille yhdysvaltalaisille, ja se on siinä mielessä symbolisesti ikään kuin pakettimatka; hauska, epäautenttinen ja turvallisen tuttu.[1]
Exoticaa sovitetaan yleensä standardiorkestereille, ja instrumentaatiota lisätään sen mukaan, minkä paikan tunnelmaa halutaan herättää, esimerkiksi käyttämällä tiettyjen kansojen musiikissa käytettyjä soittimia. Joskus exotica ottaa vaikutteita kummallisista ääniefekteistä, jotka määrittelevät space age pop -tyylilajin.[1]
Exotica oli suosituimmillaan 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa, jolloin sitä jo pidettiin keinotekoisena, mutta sen tullessa uudelleen suosituksi 1990-luvulla vaihtoehtomusiikin kuuntelijat omaksuivat juuri nämä piirteet, tosin ironisesti. Tänä aikana myös arvioitiin uudelleen ajan luovia musiikin tuotantotekniikoita.[1]
Exotican suosituimpia musiikin lähteitä ovat Tyynenmeren alue, Karibia, Latinalainen Amerikka, Brasilia ja Afrikka. Merkittäviä exotica-artisteja ovat Les Baxter, Martin Denny, Esquivel ja Yma Sumac.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Exotica Music Genre Overview AllMusic. Viitattu 13.9.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Artikkeleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ryan, Matt: An Introduction to Exotica Strange Currencies. 7.6.2021. Viitattu 13.9.2023. (englanniksi)
- Kemp, Sam: Enter the Tiki lounge: exploring the bewildering world of exotica Far Out Magazine. 10.3.2022. Viitattu 13.9.2023. (englanniksi)
- Bedenbaugh, Thomas: Exotica Music and White America Nostalgia PopMatters. 16.6.2022. Viitattu 13.9.2023. (englanniksi)