Eurytos-krateeri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eurytos-krateeri
Eurytos-krateeri.
Eurytos-krateeri.
Nimi Eurytos-krateeri
Toinen nimi Eurytios-krateeri
Tekijä Eurytios Painter
Valmistumisvuosi n. 600–590 eaa.
Taiteenlaji keramiikka
Korkeus 46 cm
Sijainti Louvre, Pariisi, Ranska

Eurytos-krateeri on antiikin kreikkalainen krateeri, joka on valmistettu arkaaisella kaudella noin vuonna 600–590 eaa. Se on saanut nimensä tärkeimmästä kuva-aiheestaan, joka esittää Eurytokseen ja Herakleehen liittyvää myyttiä. Nykyisin krateeri on esillä Louvressa (esine E 635).[1][2]

Eurytos-krateeri on tehty Korintissa ja edustaa varhaiskorinttilaista keramiikkaa. Se oli myyty Italiaan etruskeille, ja löydettiin etruskilaisesta haudasta Cerveteristä antiikin Etrurian alueelta.[2][3]

Krateeri on tyypiltään pylväskrateeri, mikä oli vaasin syntyaikaan uusi tyyppi. Eurytos-krateeri on varhaisin tunnettu esimerkki tyypistä. Krateerin korkeus on noin 46 cm. Krateerin maalauskoristelu yhdistelee mustakuvio- ja monivärimaalausta. Keskeisimmät maalaukset esittävät mytologista aihetta, jossa Herakles saa pidoissa puolisokseen Eurytoksen tyttären Iolen, sekä seuranneen riidan jälkeistä taistelua, jossa Herakles surmaa Eurytoksen pojan Ifitoksen. Hahmot ja tilanne ovat tunnistettavissa siksi, että kunkin hahmon kohdalle on kirjoitettu tämän nimi arkaaisella korinttilaisella kirjaimistolla. Maalaukseen on merkitty muun muassa nimet Herakles ja Eurytos sekä Eurytoksen lapset Ifitos, Iole, Klytios ja Didaion.[1][2] Pitokohtaus on varhaisin tunnettu kuvaus pitoihin osallistuvista makoilemassa leposohvilla.[3]

Vaasin toisella puolella on kuvattuna taistelevia sotilaita Troijan edustalla. Vaasin alaosaa kiertää kuvaus ratsastuskilpailuista. Lisäksi kädensijojen alapuolella on kaksi kuvaa, joista toinen esittää pitovalmisteluita ja toinen Aiaan itsemurhaa Odysseuksen ja Diomedeen läsnäollessa. Näin koristelu yhdistää kolme vaasimaalauksissa suosittua aihetta, taistelun, pidot ja hevoskilpailut.[1][2]

  1. a b c Louvre E 635 (Vase) Perseus. Viitattu 20.1.2020.
  2. a b c d Corinthian column krater Louvre. Arkistoitu 28.10.2020. Viitattu 20.1.2020.
  3. a b Smith, Tyler Jo & Plantzos, Dimitris: A Companion to Greek Art, s. 537. (Blackwell Companions to the Ancient World, nide 188) John Wiley & Sons, 2012. ISBN 1118273370 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]