Eugenia Errázuriz

Eugenia Huici Arguedas de Errazuriz, Jacques-Emile Blanchen maalaus. Dixon Gallery and Gardensin omistuksessa.

Eugenia Huici Arguedas de Errázuriz (1860–1951) oli chileläistaustainen muoti-ikoni ja mesenaatti. Kansallisuudeltaan hän oli baski. Hän tuki monia taiteilijoita ja hänen ystäviinsä lukeutuivat John Singer Sargent, Pablo Picasso, Le Corbusier, Igor Stravinsky , Coco Chanel ja monia muita aikansa kuuluisuuksia.

Elämänvaiheita

Eugenia Erráruiz oli upporikkaan hopeakaivoksen omistajan tytär. Hän kävi englantilaisten nunnien pitämää koulua Valparaisossa. Hän solmi avioliiton José Tomás Errázurizin kanssa. Aviomies oli erittäin rikkaan perheen poika joka oli diplomaatti ja maisemamaalari. Perhe omisti myös viinitilan. Taiteellinen pariskunta muutti Pariisiin vuonna 1882.

Perheen muuttaessa Ranskaan oli toinen heidän kahdesta tyttärestään kuollut. Ranskassa pariskunta sai pojan ja tyttären. Pariisissa heitä odottivat aviomehen sisar Amalia Errázuriz de Subercaseaux ja tämän aviomies Ramón Subercaseaux Vicuña joka oli diplomaatti. Heidän kauttaan pariskunta pääsi Pariisin kulttuuripiireihin ja he tutustuivat John Singer Sargentiin. Singer Sargent oli parhaillaan maalaamassa Amalian muotokuvaa kun he tapasivat. Varsinainen ystävystyminen tapahtui vuonna 1880 Venetsiassa. Siellä he tutkivat yhdessä kaupunkia ja sen taidekokoelmia.

Palattuaan Pariisiin pariskunta osti Singer Sargentilta kolme Capria esittävää maalausta. Hän maalasi myös kolme Eugenian muotokuvaa. Hänet ikuistivat kankaalleen myös Giovanni Boldini, Augustus John, Paul César Helleu ja Pablo Picasso.

Vuoden 1900 paikkeilla Eugenia Errázuriz muutti lapsineen Lontooseen. Aviomies meni Sveitsiin saamaan hoitoa tuberkuloosiinsa. Puolisoiden välit alkoivat vähitellen vieraantua.He eivät kuitenkaan ottaneet virallista avioeroa. Eugenia asettui Lontooseen Chelseaan sisarenpoikansa perheeseen lähelle ystäväänsä Singer Sargentia. Sisarenpoika José Antonio Gandarillas liikkui Lontoon taiteilijapiireissä, joihin myös Eugenia toivotettiin tervetulleeksi.

Asuttuaan kuusi vuotta Lontoossa Errázuriz muutti takaisin Ranskaan. Hän rakennutti huvilan Biarritziin täysin oman makunsa mukaan. Huvila oli antiteesi Belle Époque ajan rönsyilevälle tyylille. Hän otatti esille rakennuksen tiiliseinät ja sisustuksessa sekoitti vanhaa ja arvokasta uuteen ja arkiseen; samassa huoneessa oli antiikkisohvia ja kastelukannuja.

Vuonna 1916 Errázuriz tapasi itseään kaksikymmentä vuotta nuoremman Picasson, jonka kanssa alkoi pitkä ystävyys. Errázurizista muodostui boheemille taiteilijalle huolenpitäjä ja äitihahmo. Taiteilija lahjoitti mesenaatilleen pari teosta ja mesenaatti tutustutti taiteilijan merkittäviin taidevälittäjiin.

1940-luvulla Errázurizin elämä muuttui, kun hänen tulonsa alkoivat ehtyä. Hän alkoi kiinnostua uskonnosta ja liittyi fransiskaaneihin antamatta kuitenkaan nunnalupausta. Toimeentulon varmistamiseksi hän alkoi myydä taideteoksiaan ja Picasson töitä. Hänen kolme lastaan asuivat Chilessä ja alkoivat järjestää äitinsä muuttoa kotimaahansa. Erráruiz kuoli Santiago de Chilessä jäätyään auton alle 91-vuotiaana.