Eugèn Högström
Eugèn Alexander Nikolai Högström (ven. Евгений-Александр Элисович Гегстрем, Jevgeni-Aleksandr Elisovitš Gegstrem; 5. joulukuuta 1871 Helsinki – 4. marraskuuta 1926 Helsinki)[1] oli suomalainen kenraalimajuri, joka palveli Venäjän keisarikunnan armeijassa.
Högströmin vanhemmat olivat eversti Elis Anton Högström ja Anna Delessert. Käytyään Haminan kadettikoulun vuosina 1887–1895 Högström palveli upseerina Venäjän armeijassa, ensimmäiset 12 vuotta Turkestanin tykistöprikaatissa. Hän kävi vuosina 1901–1903 Nikolain yleisesikunta-akatemian Pietarissa ja oli vuosina 1913–1914 sotatieteen opettajana Tšugujevin sotilaskoulussa. Hänet ylennettiin 1898 luutnantiksi, 1902 alikapteeniksi, 1903 kapteeniksi ja 1913 everstiluutnantiksi.[1]
Ensimmäisen maailmansodan aikana Högström palveli muun muassa talvella 1914–1915 1. Kubanin kasakkadivisioonan esikuntapäällikkönä Etelä-Galitsiassa, keväällä 1915 2. maihinnousudivisioonan komentajana Odessassa, vuosina 1915–1916 52. jalkaväkidivisioonan esikuntapäällikkönä Etelä-Puolassa, vuosina 1916–1917 207. jalkaväkirykmentin komentajana Valko-Venäjällä ja keväällä 1917 74. jalkaväkidivisioonan sekä 45. armeijakunnan esikuntapäällikkönä. Hän sai 1916 everstin ja 1917 kenraalimajurin arvon. Högström nimitettiin joulukuussa 1917 Venäjän 5. armeijakunnan päämajoitusmestariksi, missä tehtävässä hän toimi, kunnes vanhat keisarillisen armeijan yksiköt lakkautettiin huhtikuussa 1918.[1]
Venäjän sisällissodan aikana Högström palveli puna-armeijan riveissä mutta sivussa rintamilta.[2] Hän oli muun muassa Vjazman ryhmän ja sitten 3. tarkk’ampujadivisioonan esikuntapäällikkönä Galitsiassa sekä myöhemmin prikaatinkomentajana Vitebskissä.[1] Vuosina 1919–1920 hän oli sotakoulujen opettajana Vitebskissä ja Orenburgissa sekä Volgan alueen sotakoulujen johtajana. Hän palasi Suomeen Tarton rauhan jälkeen kesällä 1921.[1][2]
Högström oli vuodesta 1924 valkoisten emigranttien järjestön Venäjän yleissotilaallisen liiton (ROVS) tiedustelujohtaja Suomessa. Hän kuului kenraali Aleksandr Kutepovin johtamaan ROVS:n salaiseen tiedusteluorganisaatioon ja loi Neuvostoliittoon ulottuneen tiedottajaverkoston, jonka asiakkaiksi ryhtyivät niin Suomen kuin Britanniankin tiedustelupalvelut. Högströmin äkillinen kuolema marraskuussa 1926 johti salaliittoteorioihin, joiden mukaan Neuvostoliiton tiedustelupalvelu OGPU olisi myrkyttänyt hänet. Kuolema saattoi olla myös luonnollinen, sillä hänellä oli heikko sydän ja paha vatsahaava ja hän oli juuri toipumassa leikkauksesta.[2]
Kirjailija Örnulf Tigerstedt on käsitellyt Högströmin vaiheita teoksessaan Vastavakoilu iskee (1943), mutta sen käsittelyä ei pidetä kovin luotettavana.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Гегстрем Евгений-Александр Элисович (venäjäksi) Grwar.ru
