Etujärjestö
Etujärjestö on ryhmä, joka pyrkii ajamaan oman jäsenistönsä tai viiteryhmänsä etuja. Usein sanalla tarkoitetaan taloudellisia etujärjestöjä, kuten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä sekä tuottajajärjestöjä. Etujärjestöjen asema ja rooli poliittisessa järjestelmässä vaihtelevat eri yhteiskunnissa ja eri aikoina. Suomessa vuoden 1968 jälkeen tehdyissä tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöt neuvottelivat hallituksen kanssa valtakunnallisen taso ratkaisuista.[1] Etujärjestöiksi voidaan kutsua myös joitakin yhdistyksiä, uskonlahkoja ja seuroja. Myös osuuskunnat sekä työelämäyhteistyötä promotoivat kuten opistot, ammattikorkeakoulut sekä yliopistot saattavat joutua eturistiriitatilanteisiin.
Monien etujärjestöjen toiminnan keskeinen osa on päätöksentekijöiden lobbaaminen. Vuonna 2015 laskettiin, että Brysselissä toimii yli 600 kaupankäynnin ja ammattilaisten etujärjestöä, jotka pyrkivät vaikuttamaan Euroopan unionin päätöksentekijöihin.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pasi Saukkonen: Etujärjestöt Suomen poliittinen järjestelmä. Viitattu 25.1.2020.
- ↑ Maiju Huhtaniska: Vaikuttaminen kansainvälisessä etujärjestössä Maisterin tutkielma (puheviestintä). 2016. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 25.1.2020.