Etelännokkasara
Etelännokkasara | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | Äärimmäisen uhanalainen |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Poales |
Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
Suku: | Sarat Carex |
Laji: | lepidocarpa |
Alalaji: | lepidocarpa |
Kaksiosainen nimi | |
Carex lepidocarpa subsp. lepidocarpa |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Etelännokkasara (Carex lepidocarpa subsp. lepidocarpa) on sarakasvien (Cyperaceae) heimoon kuuluvan nokkasaran (Carex lepidocarpa) nimialalaji.[1]
Etelännokkasaran lehdet ovat melko lyhyitä. Kukintona on useasta tähkästä koostuva tähkistö, jossa on erilliset hede- ja emitähkät. Hedetähkä on perällinen ja emitähkien pullakoiden suuodat ovat hieman taipuneita. Nokkasaran toisella alalajilla, kuusamonnokkasaralla (Carex lepidocarpa subsp. jemtlandica), lehdet ovat pidempiä, hedetähkä on perätön ja pullakoiden suuodat ovat lyhyitä ja suoria.[1]
Etelännokkasaraa tavataan Suomessa harvinaisena lähinnä Ahvenanmaalla[2].
Etelännokkasara on luokiteltu Suomessa vuonna 2019 äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) lajiksi. Vuonna 2010 se oli luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN) lajiksi.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Den virtuella floran: Näbbstarr (Carex lepidocarpa) Den virtuella floran. 1996. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 20.8.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2018: Etelännokkasara (Carex lepidocarpa subsp. lepidocarpa) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 20.8.2021.
- ↑ Hyvärinen, E., Juslén, A. Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019, s. 182–202. Helsinki: Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4974-0