Etty Hillesum

Etty Hillesum
Etty Hillesum noin vuonna 1939
Henkilötiedot
Koko nimi	Esther Hillesum
Syntynyt	15. tammikuuta 1914 Middelburg, Alankomaat
Kuollut	30. marraskuuta 1943 (29 vuotta) Auschwitz, Puola
Ammatti	kirjailija
Kirjailija
Tuotannon kieli	hollanti
Pääteokset	Het verstoorde leven: Dagboek van Etty Hillesum 1941–1943 suom. Päiväkirja 1941–1943 (1984)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Esther ”Etty” Hillesum (15. tammikuuta 1914 – 30. marraskuuta 1943) oli hollantilainen kirjoittaja. Kirjeissään ja päiväkirjoissaan hän kuvaa henkistä heräämistään ja juutalaisten vainoa Amsterdamissa ja Westerborkin kokoamisleirillä Saksan miehityksen aikana 1941–1943. Vuonna 1943 hänet kuljetettiin Auschwitzin keskitysleirille, missä hän kuoli muutamaa kuukautta myöhemmin. Etty Hillesumin kirjeitä ja päiväkirjoja on julkaistu useina eri laitoksina hänen kuolemansa jälkeen ja käännetty lukuisille kielille.

Elämä

Esther (Etty) Hillesum syntyi 15. tammikuuta 1914 perheensä kodissa Middelburgissa. Hän oli Levie (Louis) Hillesumin (1880–1943) ja Rebecca (Riva) Bernsteinin (1881–1943) kolmesta lapsesta vanhin: hänellä oli kaksi veljeä, Jacob eli Jaap (1916–1945) ja Michael eli Mischa (1920–1944). Perhe muutti Deventeriin vuonna 1924 Louis Hillesumin saatua paikan lukion rehtorina. Valmistuttuaan koulusta Etty muutti vuonna 1932 Amsterdamiin opiskelemaan oikeustiedettä ja slaavilaisia kieliä. Amsterdamissa hän tapasi Hendrik (Hans) J. Wegerifin, jonka luokse hän muutti asumaan ja jonka kanssa hänellä oli myös suhde.

Etty Hillesum noin vuonna 1940

Etty Hillesum aloitti päiväkirjan kirjoittamisen maaliskuussa 1941 mahdollisesti psykoanalyytikkonsa Julius Spierin ehdotuksesta kuukauden kestäneen terapiasuhteen jälkeen. Hoitosuhteesta huolimatta Ettystä tuli myös Spierin sihteeri, ystävä ja lopulta hänen rakastajansa. Spierin vaikutus Ettyn henkiseen kehitykseen näkyy päiväkirjoissa selvästi; Spier paitsi auttoi Ettyä tulemaan toimeen masennusjaksojensa ja minäkeskeisten kausiensa kanssa, myös esitteli tälle Raamatun ja Augustinuksen tekstejä ja auttoi Ettyä ymmärtämään syvemmin Rilken ja Dostojevskin teoksia.

Etty Hillesumin päiväkirjat kuvaavat saksalaisten miehittäjien alati kiristyvää antisemitististä hallintoa ja kasvavaa epävarmuutta pois kotoaan kuljetettujen juutalaisten kohtalosta. Päiväkirjat toimivat sorron silminnäkijäkuvauksena, mutta tallentavat myös Ettyn omaa henkistä kehitystä ja syvenevää jumalasuhdetta.

Kun juutalaisten kuljetukset voimistuivat heinäkuussa 1942, Etty alkoi tehdä hallinnollisia töitä Juutalaisneuvostossa ja lähti vapaaehtoisena Westerborkin kauttakulkuleirille. Hän työskenteli siellä kuukauden ja palasi jälleen kesäkuussa 1943. Tarjouksista huolimatta Etty kieltäytyi piiloutumasta, sillä hän koki velvollisuudekseen tukea juutalaisia, jotka oli määrätty kuljetettaviksi Westerborkista keskitysleireille Saksaan ja Saksan miehittämään Puolaan. Ettyä suojeli kuljetuksilta hänen asemansa leirin työntekijänä, joka kuitenkin kumottiin yllättäen 5. heinäkuuta 1943 ja hänestä tuli leirin asukas yhdessä isänsä, äitinsä ja veljensä Mischan kanssa.

Hillesumin perhe kuljetettiin Westerborkista Auschwitziin 7. syyskuuta 1943. Perheestä vain Jaap Hillesum ei ollut mukana kuljetuksessa; hän saapui Westerborkiin myöhemmin ja hänet lähetettiin helmikuussa 1944 Bergen-Belseniin, missä hän kuoli pian leirin vapauttamisen jälkeen huhtikuussa 1945.

Etty Hillesumin vanhempien on kirjattu kuolleen 10. syyskuuta 1943, mikä viittaa siihen, että he joko kuolivat kuljetuksen aikana tai heidät murhattiin heti Auschwitziin saapumisensa jälkeen. Mischa Hillesum oli Auschwitzissa lokakuuhun 1943 saakka, jolloin hänet siirrettiin Varsovan gettoon, missä hän kuoli Punaisen Ristin mukaan ennen 31. maaliskuuta 1944. Etty kuoli Auschwitzissa 30. marraskuuta 1943.

Henkilökohtainen kasvu

Etty Hillesumin nuoruus oli kaoottinen ja levoton kenties perheen emotionaalisen epävakauden vuoksi – Etty itse viittasi lapsuudenperheeseensä ”hullujenhuoneena”. Hänen päiväkirjansa kuvastavat sisäistä kuohuntaa, jota Etty koki varhaisessa aikuisuudessa, samoin kuin eheytymistä ja kasvua kuolemaa edeltäneinä vuosina.

Venäläiset kirjailijat ja kristilliset mystikot luultavasti vaikuttivat Ettyn ajatuksiin henkisyydestä. Hän ei pyrkinyt ekstaattisiin kokemuksiin, vaan halusi kohdata oman sisimpänsä ja elämän sellaisena kuin se on. Hänen hengellisyytensä ei rajoittunut älylliseen ymmärrykseen korkeammasta voimasta, mikä heijastuu hänen päiväkirjoissaan. Westerborkin kokoamisleirillä hänellä oli epätavallisia henkisen heräämisen ja oivalluksen kokemuksia:

»Nuo kaksi kuukautta piikkilangan takana ovat olleet elämäni kaksi rikkainta ja intensiivisintä kuukautta ja syvästi vahvistaneet korkeimpia arvojani. Olen oppinut rakastamaan Westerborkia.»

Etty puhuttelee päiväkirjoissaan toistuvasti Jumalaa. Hän ei pidä Jumalaa pelastajana, vaan voimana, jota ihmisten on vaalittava sisimmässään:

»Harmi kyllä näyttää siltä, ettet voi tehdä paljoakaan näille olosuhteille ja elämällemme. En myöskään pidä sinua vastuussa. Et voi auttaa meitä, mutta meidän on autettava sinua ja puolustettava paikkaasi sisällämme viimeiseen asti.»

Rachel Bremer on kuvannut Ettyn elämän jakautuneen kahteen vaiheeseen, valmistautumisvaiheeseen ja testivaiheeseen. Valmistautumisvaihe viittaa Ettyn itsereflektioon ja kehitykseen Amsterdamissa, testivaihe puolestaan aikaan keskitysleirillä. Amsterdamissa Etty kehitti ideologian viitoittaa toisille tietä omaan sisimpäänsä suurten vastoinkäymisten aikana. Hänen Westerborkissa viettämänsä aika puolestaan merkitsi henkistä vapautumista samaan aikaan kun hänen ruumiinsa vangittiin ja lopulta murhattiin. Etty ei kiistä natsien terrorin hirvittävyyttä, mutta ei myöskään samaistu uhrin asemaan. Äärimmäisissä olosuhteissa hän kehitti vakaumuksen maailman tuhoutumattomasta kauneudesta. Westerborkissa hän kirjoitti:

»Taivas on täynnä lintuja, purppuranväriset lupiinit seisovat niin uljaasti ja rauhallisesti, kaksi pientä vanhaa naista on istunut alas puhelemaan, aurinko paistaa kasvoilleni – ja aivan silmiemme alla on käynnissä joukkomurha… Koko juttu on kerta kaikkiaan käsittämätön.»

Etty kärsi nuoruudessaan suuresta sisäisestä kuohunnasta, mikä kuitenkin enenevästi muuttui kypsyydeksi ja viisaudeksi. Hän kirjoittaa:

»Kaikkialla asiat ovat samaan aikaan sekä todella hyvin että todella huonosti. Nuo kaksi ovat tasapainossa, kaikkialla ja aina. Minusta ei koskaan tunnu siltä, että minun pitäisi saada asiat sujumaan parhain päin; kaikki on hyvin niin kuin se on. Jokainen tilanne, olkoon kuinka kurja tahansa, on itsessään täydellinen ja sisältää niin hyvän kuin pahankin.»

Saatuaan yhteyden tähän laajempaan katsantokantaan Etty kykenee siitä käsin löytämään merkitystä niille olosuhteille, joissa hän on. Jouduttuaan Westerborkista keskitysleirille lähteneeseen kuljetukseen syyskuussa 1943 hän heitti junasta postikortin, jossa ovat hänen viimeiset sanansa:

»Avaan Raamatun sattumanvaraisesti ja löydän nämä sanat: Herra on minun vuoreni. Istun reppuni päällä täpötäydessä rahtivaunussa. Isä, äiti ja Mischa ovat muutaman vaunun päässä. Loppujen lopuksi lähtö tuli varoittamatta… Lähdimme leiristä laulaen… Kiitos kaikesta ystävällisyydestänne ja huolenpidostanne.»

Ettyyn on usein viitattu mystikkona.

Päiväkirjat

Ennen lähtöään Westerborkiin Etty Hillesum antoi päiväkirjansa ystävälleen Maria Tuinzingille ja kehotti häntä toimittamaan ne Klaas Smelikille julkaisemista varten, mikäli Etty ei selviytyisi. Yritykset julkaista päiväkirjat olivat kuitenkin tuloksettomia vuoteen 1979 saakka, jolloin Smelikin poika kääntyi kustantaja J. G. Gaarlandtin puoleen. Ettyn päiväkirjojen lyhennetty laitos ilmestyi vuonna 1981 nimellä Het verstoorde leven, jota seurasi kokoelma hänen kirjeitään Westerborkista. Etty kirjoitti paljon kirjeitä ystävilleen ja hänen viimeisen junasta heitetyn postikorttinsa löysivät maanviljelijät. Täydellinen kokoelma Etty Hillesumin kirjeitä ja päiväkirjoja julkaistiin hollanniksi vuonna 1986 ja käännettiin englanniksi vuonna 2002. Hänen päiväkirjojaan on käännetty 67 kielelle.

Tutkimuskeskus ja museo

Het verstoorde leven, Etty Hillesumin muistomerkki Deventerissä.

Etty Hillesumin muistomerkki sijaitsee Deventerissä joen rannalla, ja hänen mukaansa on nimetty paikallisia kouluja. Hänelle on myös omistettu pieni museo, Etty Hillesum -keskus, joka sijaitsee Deventerissä entisen synagogan ja juutalaisen koulun paikalla.

Etty Hillesumin tutkimuskeskus (Etty Hillesum Research Centre, EHOC) avattiin 13. kesäkuuta 2006 osana Gentin yliopistoa. Sen tarkoituksena on edistää Ettyn toisen maailmansodan aikaisten kirjeiden ja päiväkirjojen tutkimusta. Keskusta johtaa Gentin yliopiston heprean kielen ja judaistiikan professori Klaas A. D. Smelik, joka toimitti ja julkaisi Etty Hillesumin kirjeiden ja päiväkirjojen täydellisen painoksen.

Lähteet

Etty Hillesumin alkuperäistekstit ja käännökset

• Etty Hillesumin alkuperäiset käsin kirjoitetut kirjeet ja päiväkirjat. Amsterdam: Juutalaisten historian museo, 1941–43.
• Twee brieven uit Westerbork van Etty. Johdanto David Koning. Haag: Bert Bakker / Daamen N.V., 1962.
• Het verstoorde leven: Dagboek van Etty Hillesum 1941–1943. Toimittanut ja johdannon kirjoittanut Jan Geurt Gaarlandt. Haarlem: De Haan, 1981.
• Het verstoorde leven on ilmestynyt käännöksinä ainakin neljässätoista maassa: Iso-Britannia (Etty – A Diary, 1983), Saksa (Das denkende Herz der Baracke, 1983), Tanska (Et kraenket liv, 1983), Norja (Det tenkende hjerte, 1983), Ruotsi (Det förstörda livet, 1983), Suomi (Päiväkirja 1941–1943, 1984), Yhdysvallat (An Interrupted Life, 1984), Brasilia (Una Vida Interrompida, 1984), Italia (Diario 1941–1943, 1985), Argentiina (Una Vida Interrompida, 1985), Israel (Chajjiem Kerotiem; Jomana sjel, 1985), Japani (1985), Ranska (Une Vie Bouleversée. Journal 1941–1943; 1985) ja Unkari.
• Het denkende hart van de barak. Brieven van Etty Hillesum. Toimittanut ja johdannon kirjoittanut Jan Geurt Gaarlandt. Haarlem: De Haan, 1982.
• In duizend zoete armen: Nieuwe dagboekaantekeningen van Etty Hillesum. Toimittanut ja johdannon kirjoittanut Jan Geurt Gaarlandt. Haarlem: De Haan, 1984.
• Etty: A Diary 1941–1943. Johdanto Jan Geurt Gaarlandt, kääntänyt Arnold J. Pomerans. Lontoo: Johathan Cape, 1983.
• An Interrupted Life: The Diaries and Letters of Etty Hillesum 1941–1943. Johdanto Jan Geurt Gaarlandt, kääntänyt Arnold J. Pomerans. New York: Pantheon Books, 1984.
• Letters from Westerbork. Johdanto Jan Geurt Gaarlandt, kääntänyt Arnold J. Pomerans. New York: Pantheon Books, 1986.
• Letters from Westerbork. Johdanto Jan Geurt Gaarlandt, kääntänyt Arnold J. Pomerans. Lontoo: Johathan Cape, 1987.
• An Interrupted Life and Letters from Westerbork. New York: Henry Holt, 1996.
• An Interrupted Life: The Diaries and Letters of Etty Hillesum. Esipuhe Eva Hoffman, Lontoo: Persephone Books, 1999.
• Etty: The Letters and Diaries of Etty Hillesum 1941–1943. Toimittanut ja johdannon kirjoittanut Klaas A. D. Smelik, kääntänyt Arnold J. Pomerans. Ottawa, Ontario: Novalis Saint Paul University – William B. Eerdmans Publishing Company, 2002. ( ISBN 0-8028-3959-2)
• Etty: De nagelaten geschriften van Etty Hillesum 1941–1943. Toimittanut Klaas A. D. Smelik. Amsterdam: Uitgeverij Balans, 1986. ( ISBN 90-5018-594-0)
• Etty Hillesum. Un Itineraire Spirituel, Amsterdam 1941–Auschwitz 1943. Paul Lebau, Collections Spiritualites.

Muut lähteet

• Bériault, Yves op, Etty Hillesum témoin de Dieu l'abîme du mal, Montreal, Médiaspaul, 2010, 192 s.
• Brandt, Ria van den & Smelik, Klaas A.D. Etty Hillesum in facetten. Nijmegen: Uitgeverij Damon, 2003.
• Brandt, Ria van den & Smelik, Etty Hillesum Studies: Etty Hillesum in context. Assen: Gorcum, 2008. ( ISBN 978-0-8262-1797-4)
• Brenner, Rachel Feldhay. Writing as Resistance: Four Women Confronting the Holocaust: Edith Stein, Simone Weil, Anne Frank, Etty Hillesum. Pennsylvania: Pennsylvania State University Press, 1997.
• Coetsier, Meins G. S. Etty Hillesum and the Flow of Presence: A Voegelinian Analysis. Columbia Missouri: University of Missouri Press, 2008. ( ISBN 978-0-8262-1797-4)
• Coetsier, Meins G. S. God? … Licht in het duister: Twee denkers in barre tijden: de Duitse filosoof Eric Voegelin en de Nederlands-Joodse schrijfster Etty Hillesum, teoksessa Etty Hillesum Studies: Etty Hillesum in context, toim. Ria van den Brandt ja Klaas A.D. Smelik, Assen: Gorcum, 2008. ( ISBN 978-0-8262-1797-4)
• Costa, Denise de. Anne Frank and Etty Hillesum: Inscribing spirituality and sexuality. Kääntäneet Mischa F. C. Hoyinck ja Robert E. Chesal. New Brunswick, New Jersey ja Lontoo: Rutgers University Press, 1998.
• Du Parc Locmaria, Marie-Hélène. Tant souffrir et tant aimer selon Etty Hillesum. Éditions Salvator, Pariisi, 2011, 256 s.
• Frank, Evelyne. Avec Etty Hillesum : Dans la quête du bonheur, un chemin inattendu. Une lecture d'une vie bouleversée et des lettres de Westerbork, Genève: Labor et Fides, 2002. ( ISBN 978-2830910476)
• Gaarland, J. Geurt, ed. Men zou een pleister op vele wonden willen zijn: Reacties op de dagboeken en brieven van Etty Hillesum. Amsterdam: Balans, 1989.
• Nocita, Maria Gabriella, Feeling life: Etty Hillesum becomes word, teoksessa Spirituality in the Writings of Etty Hillesum, Proceedings of the Etty Hillesum Conference at Ghent University, November 2008, toimittaneet Klaas A. D. Smelik, Ria van den Brandt ja Meins G. S. Coetsier, Brill, Leiden-Boston, 2010.
• Oord, Gerrit van, toim. L’esperienza dell’Altro: Studi su Etty Hillesum. Rooma: Sant’Oreste, 1990.
• Regenhardt, Jan Willem. Mischa's Spel en de ondergang van de familie Hillesum. Amsterdam: Balans, 2012. ( ISBN 978-94-600-3371-1)
• Woodhouse, Patrick. Etty Hillesum: A life transformed. Lontoo: Continuum, 2009, 166 s.

Verkkoviitteet

• Culliford, Larry. "Spiritual Maturity: The Case of Etty Hillesum Part 3 – Final Days". Psychology Today, 10. lokakuuta 2011. Verkkoviite, viitattu 21. maaliskuuta 2017.
• Downey, Michael. "The Netherlands – The Spiritual Legacy of Etty Hillesum." Charter for Compassion. Verkkoviite, viitattu 21. maaliskuuta 2017.
• Hillesum, Etty, K.A.D Smelik, Ria van den Brandt ja Carolyn Coman. Spirituality in the Writings of Etty Hillesum: Proceedings of the Etty Hillesum Conference at Ghent University, marraskuu 2008. Leiden: Brill, 2010. Verkkoviite, viitattu 21. maaliskuuta 2017.
• Kroner, Stephanie. Etty Hillesum, Life Is Beautiful, In Spite of Everything. Unitarian Universalist Church of Berkeley, 2. marraskuuta 2015. Verkkoviite, viitattu 21. maaliskuuta 2017.
• Walters, Kerry. The Art of Dying and Living. New York: Orbis, 2010. Verkkoviite.

Aiheesta muualla

• Fundación Etty Hillesum (espanjaksi)
• Les Amis d’Etty Hillesum (ranskaksi)
• Etty Hillesum Onderzoekscentrum (Etty Hillesum Research Centre) (englanniksi, hollanniksi)