Ernye Ákos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ernye Ákos
Transilvanian voivodi
Edeltäjä Aban Lőrinc
Seuraaja Kánin László
Henkilötiedot
Kuollutvuoden 1275 jälkeen[2]

Ernye Ákos (unk. Ákos nembeli Ernye) oli unkarilainen aatelinen. Hän toimi sotilasjohtajana Unkarin kuningas Béla IV:n armeijassa ja Mongolien Imperiumin hyökkäyksien jälkeen hän toimi useissa eri valtakunnan luottamustehtävissä.[2]

Dédesin linna.

Mongolien hyökkäykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ernye osallistui Mohin taisteluun 11. huhtikuuta vuonna 1241 Mongolien Imperiumia vastaan. Ernyen kerrotaan pelastaneen taistelussa kuningas Béla IV:n hengen antamalla hänelle terveen hevosensa ja jääneen taistelemaan Mongoliarmeijaa vastaan viivyttääksen heitä sen verran, että kuningas pääsisi pakoon.[2]

Mongolien vetäytymisen jälkeen vuonna 1242 Ernyestä tuli kuningasperheen yksi arvostetuimmista aatelisista. Hän sai palkkioksi maata Hevesin ja Borsodin alueelta ja kuninkaalta luvan vahvistaa Dédesin linnaa, mikä sijaitsi hänen maillansa. [2]

Myöhempi ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän taisteli armeijan mukana vuonna 1246 sodassa Itävaltaa vastaan ja osallistui Leithan taisteluun. Vielä vuonna 1250 hän osallistui Itävaltaa vastaan käytyyn sotaan, jonka jälkeen hän ryhtyi hoitamaan valtakunnan eri luottamustehtäviä.[2] Hän toimi vuosien 1258 - 1261 aikana Transilvanian voivodina. [1] Jossain kirjoituksissa häntä on tituuleerattu Transilvanian baaniksi.[1] Voivodi Ernye voitti vuonna 1260 hyökkäävän Mongoliarmeijan Transilvanian eteläosissa. Ernye jatkoi valtakunnan palveluksessa erilaisissa luottamustoimissa kuolemaansa saakka vuoteen 1275. [2]

  • Harjula, Mirko: Romanian historia. Norderstedt, Saksa: Books on demand GmbH, 2009. ISBN 978-952-92-5264-0
  • Markó, László: 'A magyar állam főméltóságai Szent Istvántól napjainkig – Életrajzi Lexikon. Budapest: Helikon Kiadó Kft., 2006. ISBN 963-547-085-1 (unkariksi)
  1. a b c Harjula, s.241
  2. a b c d e f Markó, László