Erna (partio)
Ernaksi kutsutaan toisen maailmansodan aikana Suomessa sotilaskoulutuksen saaneista virolaisista muodostettua partiota, joka toimi Neuvostoliiton miehittämässä Virossa tiedustelu- ja sissitehtävissä vuonna 1941.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talvisodan ja Moskovan välirauhan aikana Suomeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen ja Neuvostoliiton välisen talvisodan aikana ja sen jälkeen pakeni Virosta joukko virolaisia Suomeen. Neuvostoliitto oli syksyllä 1939 saanut Viron hallituksen myöntymään haluamaansa tukikohtasopimukseen, jonka perusteella Neuvostoliitto otti haltuunsa maa-, lento- ja laivastotukikohtia Virossa. Neuvostoliitto käytti Virosta saamiaan lentotukikohtia muun muassa Suomea vastaan tehtyihin ilmahyökkäyksiin talvisodan aikana.[2]
Viron tasavallasta tulee Neuvosto-Viro
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neuvostoliiton painostus Viroa kohtaan kasvoi kesällä 1940 järjestettyjen kyseenalaisten vaalien jälkeen. Vaaleissa ehdokkaina sai olla vain kommunisteja tai heille myötämielisiä ehdokkaita. Vaalien jälkeen Viro liittyi Neuvostoliittoon neuvostoliittolaisten sotilaiden painostaessa läsnäolollaan riigikogua Andrei Ždanovin johdolla. Alkoi Viron tasavallan 1. miehityskaudeksi kutsuttu ajanjakso. Vakiinnuttaakseen valtansa Neuvostoliitto käynnisti joukkokarkotusten sarjan, jossa kymmeniä tuhansia virolaisia kuljetettiin Siperian pakkotyö- ja joukkotuholeireille valtionpäämies Konstantin Päts perheineen mukaan lukien.[3]
Erna-partio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Veneillä Viroon Barbarossan aluksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viron tultua alistetuksi neuvostotasavallaksi Suomeen paenneita virolaisia miehiä liittyi Suomen armeijaan. Suomen sotilastiedustelun johtajan, eversti Lars Melanderin neuvoteltua Saksan sotilastiedustelun Abwehrin komentajan, amiraali Wilhelm Canarisin kanssa asiaa vietiin eteenpäin.[1]
Virolaisryhmän järjestäjänä Suomessa oli entinen Viron Helsingin lähetystön sotilasasiamies, majuri Aksel Kristian. Ryhmän johtajaksi nimettiin virolainen eversti Hans-Enn Kurg, joka oli palvellut sotilasasiamiehenä Pariisissa ja tullut Saksan kautta Suomeen. Ryhmä sai sotilaskoulutuksen, vannoi sotilasvalan ja sai jatkokoulutusta sissitehtäviin. Saksalaisten käynnistäessä Operaatio Barbarossan eli hyökkäyksen Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta 1941 virolaismiehistä koottu pieni osasto sai kutsumanimen Erna, ja partion osa lähetettiin Suomen armeijan sotilaina parin viikon kuluttua Espoon Soukasta pikamoottoriveneillä Viroon, Kolganlahdelle Tallinnasta itään, lähelle Salmistun kylää. Erna-partion tehtävänä oli toimia Viroa miehittäviä neuvostojoukkoja vastaan, sitoa miehitysjoukkoja ja radioida tiedustelutuloksia Suomen kautta.[1]
Suomen armeijan ensimmäinen laskuvarjo-operaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myöhemmin Erna-partion virolaisvapaaehtoisten vahvuutta lisättiin laskuvarjopudotuksella. Tämä laskuvarjohyppy oli samalla Suomen armeijan historian ensimmäinen operatiivinen laskuvarjohyppy- ja pudotus. Partio toimi tehokkaasti neuvostoliittolaisia vastaan ja siirtyi takaa-ajettuna noin 70 kilometriä Tallinnasta Tarton suuntaan olevan Ardun kylän lähettyvillä olevaan Kautlaan, jossa oli laajoja suoalueita. Partion mukaan oli liittynyt kymmeniä metsiin neuvostoliittolaisia ja heidän järjestämiään kutsuntoja paenneita metsäveljiä ja siviileitä.[1]
Neuvostoliittolaiset takaa-ajajat, joista suurimpana yksikkönä oli kommunisteista koottu hävityspataljoona, tavoittivat Ernan ja sen mukana olleen muun joukon Kautlassa, jossa käytiin kiivas taistelu osapuolten kesken. Taistelussa koettiin tappioita molemmin puolin. Erna-partio ja sen suojassa olevat pakolaiset pääsivät lopulta irtautumaan taistelusta. Taistelupaikalla on useita muistomerkkejä.[1]
Ernan joukot saivat 6. elokuuta 1941 yhteyden saksalaisiin joukkoihin, joiden komentoon ernalaiset tällöin alistettiin. Saksalaisten vallatua Tallinnan ernalaiset tulivat myös sinne ja osallistuivat kaupungissa saksalaisten järjestämään valtausparaatiin suomalaisissa univormuissa. Tämän jälkeen monet ernalaiset liittyivät Saksan armaijaan.[1]
Perinteen vaalinta itsenäisyyden palauduttua
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viron itsenäisyyden palauduttua erolla Neuvostoliitosta ja Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991 heräsi Viron armeijan ja Kaitseliiton henkilöstön keskuudessa ajatus erillisen sotilasurheiluliiton perustamiseksi. Perustettu liitto sai nimekseen Erna Selts. Erna Selts järjestää vuosittain kansainvälisen kaukopartiokilpailun, jonka reitti pääpiirteissään noudattelee Erna-partion alkuperäistä reittiä. Erna-kilpailusta onkin kehittynyt vaativa, monipäiväinen, kansainvälinen kilpailu, johon osallistuu yhteensä noin 30 nelihenkistä partiota.[4]
Erna Seltsin muu sotilasurheilutoiminta on laajaa ja lähinnä kansallista. Suomalaiset ovat eri tavoin olleet mukana Erna-kilpailussa alusta saakka. Suomen Rauhanturvaajaliitto ry vastaa kilpailujen tuomaritoiminnasta yhdessä Maanpuolustuskoulutus ry:n sekä Pohjoismaisten rauhanturvaveteraanien kanssa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Zetterberg, Seppo: Viron historia. Helsinki: SKS, 2007. ISBN 978-951-746-520-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Erna Selts
- Ernan ohjeet (Arkistoitu – Internet Archive)
- Erna history (englanniksi)