Erkki Marttinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Erkki Emil Marttinen (18. toukokuuta 19261. marraskuuta 2004[1]) oli suomalainen uinnin olympiaedustaja ja vesipalloilija.[2]

Marttinen kilpaili Helsingin kesäolympialaisissa 1952, joissa hän karsiutui 100 metrin selkäuinnin alkuerissä.[2] Hän saavutti Pohjoismaiden-mestaruuskilpailuissa hopeaa 4 × 100 metrin sekauintiviestissä vuonna 1949 ja pronssia 100 metrin selkäuinnissa 1951.[2]

Seuratasolla "Eki" Marttinen edusti Helsingin Uimareita ja Helsingfors Simsällskapia. Hän voitti Suomen-mestaruuden 100 metrin selkäuinnissa vuosina 1947–1949 ja 1952 sekä 3 × 100 metrin sekauintiviestissä 1947.[2]

Vesipallossa Marttinen saavutti Pohjoismaiden-mestaruuskilpailuissa hopeaa vuonna 1961 sekä voitti Suomen-mestaruuden 13 kertaa HSS:n joukkueessa vuosina 1953–1966 (tuolla välillä vain vuoden 1956 mestaruus meni Lahden Uimaseuralle.[2][3]

Henkilökohtaiset ennätykset (myös Suomen-ennätyksiä)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 100 metrin selkäuinti 1.12,5 (1949)
  • 200 metrin selkäuinti 2.40,0 (1950)
  • 400 metrin selkäuinti 5.38,4 (1952)
  • Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 199. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7
  • Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja, s. 815. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5
  1. Peltola, Vesa-Matti: Yhtä ja toista urheilukunniamme puolustajista, osa 22. Urheilutietäjän kesä, 2013, s. 61.
  2. a b c d e Siukonen, s. 199
  3. Pihlaja, s. 815
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.