Erkki Leminen

Erkki Leminen (19. elokuuta 1922 Uukuniemi – 17. joulukuuta 1992 Mikkeli) oli suomalainen kirjailija ja evankelista.

Lapsuus, herätys ja evankelistana toimiminen

Leminen syntyi Uukuniemen Sikopohjan kylässä maanviljelijäperheeseen. Hän koki herätyksen sotien jälkeen ja jätti maatalouden. Leminen julisti sanaa aluksi itsenäisesti kunnes 1948 muutamaa vuotta aiemmin perustettu Kansan Raamattuseura kutsui hänet kiertäväksi evankelistaksi. Huippuvuosina Lemisellä oli 60 000 - 70 000 kuulijaa, eniten vuonna 1958; keskimääräinen yleisömäärä oli parhaimmillaan noin 200 henkeä ja tätä yleisömäärää 70-luvun notkahdusta lukuun ottamatta hän sai kokea vielä 80-luvulle tultaessakin. Evankelistana Leminen toimi aina 1982 eläkkeelle jäämiseensä asti, ja vapaaehtoispohjalta vielä senkin jälkeen.

Evankelistana Leminen koki aluksi, että: "Piti puhua kovanlaisia sanoja". Hannu Nyman (2020) kuvaa, että alkuun Leminen uskoi, että kelvatakseen Jumalalle ihmisen täytyy tulla paremmaksi ja että oikean uskon edellytyksenä on parannuksen tekeminen. Kuitenkin vähitellen monien sielunhoitokeskustelujen ja omien koettelemusten kautta hän joutui taisteluihin ja prosessiin jossa pääsi ymmärtämään evankeliumin syvän sisällön. Kansan Raamattuseuran julistukselle keskeistä on sielunhoidollinen julistus evankelioimisessa. Kun evankelista kohtaa tarpeeksi ihmisiä sielunhoidossa, hän voi ymmärtää kuulijoita eikä puhu ihmisten ohi.

Kirjailijana

Leminen oli myös tuottelias kirjailija, joka julkaisi elämäkertoja, hengellisiä kirjoja ja runoja. Hänen kirjallinen taipumuksensa tuli tietoisuuteen 1950-luvun alussa hänen monien lehtikirjoitustensa johdosta. Lemisen ensimmäinen kirja oli 1952 julkaistu Hoitakaa sydäntänne, ja sittemmin Leminen julkaisi yli 30 teosta.

Lähteet

• Jaakko Mäkeläinen: Virvoituksen lähteillä: suomalaisten herättäjien sanomaa. Uusi tie, 2005. ISBN 951-619-429-X
• Kirjailija, evankelista Erkki Leminen - Kansanläheinen sananjulistaja. Helsingin Sanomat, 24.12.1992.