Erkki A. Wirtanen
Erkki A. Wirtanen (11. huhtikuuta 1911 Helsinki – 3. lokakuuta 1979 Helsinki)[1] oli suomalainen šakkitehtävien laatija ja šakinpelaaja. Hän on eräs Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä laatijoista. Ansioistaan laatijana hän sai kansainvälisen tehtävämestarin arvonimen 1978.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eerikki Aukusti Virtanen syntyi Helsingissä. Hänen vanhempansa olivat Oskar Virtanen ja Natalia Dimitroff.[1] Perheeseen syntyi Eerikin lisäksi kaksi vanhempaa sisarusta: Yrjö (1904) ja Eeva (1905).[1] Eerikin isä Oskar työskenteli Valtion Rautateiden (VR) konepajalla.[1] Oskar Virtanen käytti sukunimestään muotoa Wirtanen, jonka poika omaksui myöhemmin käyttöönsä. Laatijana Eerikki Virtanen julkaisi kaikki tehtävänsä nimellä E. A. Wirtanen.[1] Vuosien mittaan Wirtasen etunimi Eerikki lyheni muotoon Erkki. Siinä muodossa se esiintyy jo hänen työtodistuksessaan vuodelta 1929.[2]
Vasta 7 vuoden ikäisenä Wirtanen menetti äitinsä, kun tämä kuoli lyhyen sairauden jälkeen 26.9.1918.[1] Tämä muutti dramaattisesti Wirtasen elämän suuntaa. Yksinhuoltajaksi jäänyt Oskar ei kyennyt kustantamaan poikaansa oppikouluun, vaikka Erkin kansakoulutodistus olikin erityisen hyvä. Koulutodistuksen perusteella Wirtanen olikin teoreettisesti lahjakas.[3] Valitettavasti hän ei koskaan päässyt soveltamaan lahjakkuuttaan työelämässä. Hänen ammatillinen koulutuksensa jäi puutteelliseksi. Hän kävi vuoden Helsingin valmistavaa ammattikoulua ja sai sen jälkeen ensimmäisen työpaikkansa 14-vuotiaana J. Hietasen sähköliikkeestä asiapoikana.[4] Sittemmin Wirtanen suoritti kirjanpidon kurssin ja toimi liikkeen laskuttajana ja kirjanpitäjänä.[5] 1930-luvun alussa Wirtanen suoritti asepalveluksensa. Palattuaan armeijasta hän työskenteli Oy Tampereen Paperinjalostustehtaan Helsingin konttorissa laskuttajana ja tullaajana.[5] Vuonna 1935 hän siirtyi asentajaksi Helsingin Uuteen Takomoon ja Hitsaamoon.[5] Talvisodan syttyessä hänet kutsuttiin palvelukseen.
Palattuaan sodasta Wirtanen työskenteli Valmetin telakalla levyseppänä.[5] Terveydellisten syiden takia hän joutui jäämään vuoden 1970 aikoihin varhaiseläkkeelle.[5] Tämä oli eduksi hänen uralleen tehtäväniekkana, koska hän saattoi keskittyä täysipainoisesti šakkitehtävien laatimiseen. Vanhuusvuosinaan Wirtanen kärsi terveydellisistä ongelmista. Hänen kuulonsa oli heikko ja hän sairasti diabetesta ja verenpainetautia.[5] Viimeisinä vuosina myös hänen näkönsä oli siinä määrin heikentynyt, että hän joutui lukiessaan käyttämään voimakkaasti suurentavaa linssiä.[5] Wirtanen kuoli erilaisten sairauksien murtamana Auroran sairaalassa.[1] Ennen kuolemaansa hän ehätti saada syksyllä 1979 Jan Hanneliukselta kirjallisen tiedonannon, että hänelle oli myönnetty kansainvälisen tehtävämestarin arvonimi.[5]
Wirtasen kuoltua hänen šakillinen jäämistönsä päätyi Veikko Hynöselle, joka lajitteli ja arkistoi sen.[6]
Laatijana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wirtanen oppi šakin säännöt jo nuorena. Pelaajana hän oli I luokan pelaaja.[7] Hän edusti Helsingin Työväen Shakkikerhoa (HTS).[7] Sittemmin hän keskittyi kokonaan šakkitehtävien laatimiseen. Tehtäväšakkiin hän tutustui ensi kertaa jo alle 18-vuotiaana. Ensimmäisen tehtävänsä hän julkaisi Helsingfors Journalenissa 1930.[3] Hänen laatijanuransa kesti liki 50 vuotta. Hän kuului Suomen tehtäväšakillisen yhdistyksen (Suomen Tehtäväniekat) perustajajäseniin 1935.[7]
Wirtasen tehtävätuotanto kattaa kaikki tehtäväšakin alueet, mutta pääasiassa hän laati mattitehtäviä. Hän laati kaikkiaan 1567 tehtävää.[3] Niistä 60 % oli 2-siirtoisia mattitehtäviä, 29 % 3-siirtoisia mattitehtäviä ja itsematteja 5 %.[3] Vuoden 1971 alkuun mennessä Wirtasen tuotannosta oli julkaistu yli 1200 tehtävää, joista 11 % oli palkittu laadintakisoissa.[7] Suunnilleen saman verran oli saanut kisoissa kunniamaininnan. Wirtanen piti tarkkaa kirjaa tehtäviensä sijoituksista kisoissa. Muistiinpanojen mukaan hänen julkaistuista tehtävistään oli kisoissa sijoittuneita 537 eli noin kolmannes.[3]
Laatijana Wirtanen sai menestystä melko nopeasti. Hän menestyi liki kaikilla tehtäväšakin osa-alueilla. Ansioista laatijana hän saikin kansallisen tehtävämestarin arvon jo 1949.[7] Ainoa alue, jossa hänen menestyksensä oli vaatimattomampi, olivat lopputehtävät. Hän kuitenkin osallistui 1962 uusien lopputehtävänlaatijoiden kilpailuun, jossa sai tehtävällään II palkinnon.[8] Kisan tuomarina toimi tunnettu lopputehtävien laatija ja tehtävätuomari Aarne Dunder (1914-88).[8]
Wirtasen huomattavimmat saavutukset olivat kultamitalit vuoden 1960 šakkiolympialaisten laadintakilpailun itsemattiryhmässä ja 1962 olympiaturnauksen 2-siirtoisten mattitehtävien ryhmässä.[3] Kansainvälisiä valiotehtäviä esitteleviin FIDE-albumeihin Wirtanen on saanut julki 26 tehtävää (2-siirtoisia matteja: 15, 3-siirtoisia matteja: 6, monisiirtoisia matteja yhden, 3 itsemattia ja yhden apumattitehtävän).[7] Niistä hän sai 26 albumipistettä[9] Albumipisteiden perusteella hänelle myönnettiin kansainvälisen tehtävämestarin arvo 1978.[7]
Laadinnan ohella Wirtanen toimi tuomarina laadintakilpailuissa. Ansioista niiden järjestämisessä hänelle myönnettiin kansainvälisen tehtävätuomarin arvo 1958.[7] Tuomarina hänen pätevyysalueensa olivat 2- ja 3-siirtoiset mattitehtävät.[10]
Wirtasen 60-vuotispäivän kunniaksi Suomen Tehtäväniekat (ST) järjesti maaliskuussa 1971 laadintakilpailun 3-siirtoisille mattitehtäville.[11] Kisan tuomarina toimi Wirtanen itse. Hän sai tuomionsa valmiiksi maaliskuussa 1972, mutta tulokset julkaistiin Suomen Shakissa vasta 1974 yhdessä kahden muun laadintakilpailun tuloksien kanssa. Wirtasen juhlakilpailuun otti osaa 44 laatijaa 14 maasta yhteensä 89 tehtävällä.[12] Tehtävistä suuri osa osoittautui puutteellisiksi. Kisan voitti Jan Hannelius.[12]
Laatijaprofiili
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wirtaselle oli tehtävässä tärkeintä tietyn idean toteuttaminen.[3] Saatuaan pääidean valmiiksi hän saattoi menettää mielenkiintonsa tehtävään ja siirtyä jo ideoimaan uusia tehtäviä. Hänellä ei välttämättä riittänyt mielenkiintoa tehtävän ulkoasun taloudellisuuden optimoimiseen ja tekniseen viimeistelemiseen. Epätaloudelliseksi tehtävää voi sanoa, jos siinä on esimerkiksi ylimääräisiä turhia nappuloita. Viimeistelyn laiminlyöminen merkitsi sitä, että tehtävät olivat ajoittain puutteellisia. Osa Wirtasen tehtävistä sisältää esimerkiksi sivuratkaisun tai -ratkaisuja.[3] Tehtäväšakissa sivuratkaisu alentaa tehtävän arvoa. Vaikka tehtävä oli havaittu epäkorrektiksi, Wirtanen vaivautui korjaamaan sen vain harvoin.[3] Hän oli tuolloin jo hahmottelemassa uuden teeman toteutusta.
Vaikka Wirtanen oli ajoittain tehtävien ulkoasun viimeistelyn suhteen suurpiirteinen, tämä ei ole koko totuus hänestä. Laatijana hän oli erittäin mielikuvitusrikas.[5] Hän loi useita menestyneitä tehtäviä ja toteutti tehtävissään monia tehtäväšakillisesti kiinnostavia teemoja. Wirtanen seurasi aina tarkasti, mitä maailmalla tapahtui tehtäväšakin piirissä ja sovelsi välittömästi oppimiaan uusia ideoita käytäntöön.[3] Wirtasen tehtävissä saattoi olla puutteita, mutta niiden teemasisältö oli aina tarkkaan harkittu. Usein ne olivat myös kokonaisuutena korkeatasoisia. Tästä osoituksena olivat mm. kultamitalit olympialaisten laadintakisoissa 1960 ja 1962 sekä useita huomattavia sijoituksia kansainvälisissä kisoissa. Kansainvälisestä menestyksestä huolimatta Wirtanen ei väheksynyt pienimpiäkään kotimaisia laadintakilpailuja.[5]
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Keskusshakkiliitto myönsi 1947 Suomen Tehtäväniekkojen esityksestä Wirtaselle šakin hopeisen ansiomerkin.[13] Hän sai ansiomerkin kultaisin sotilain 1971.[14] Merkin luovuttivat 13. maaliskuuta 1971 SKSL:n ansiomerkkitoimikunnan puheenjohtaja Visa Kivi ja toimikunnan sihteeri Osmo Kaila sekä Suomen Tehtäväniekkojen (ST) tuonaikainen puheenjohtaja Hannu Harkola.[14] ST kutsui Wirtasen kunniajäsenekseen 1975.[7]
esipeli (musta alkaa): 1...Rc3/Tc5 2. De3/Dh4#
Ratkaisu:
1. Dd7! (uhkaa 2. Dxd5#)
1…Rc3 2. Da7#
1…Tc5 2. Te4#
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Matti Myllyniemi (1930–87) julkaisi Veikko Hynösen (1920–85) kanssa 1982 E. A. Wirtasen tehtäviä esittelevän kokoelman ”EAW. valikoima Erkki A. Wirtasen shakkitehtäviä”. Materiaalin alustavan järjestämisen suoritti Hynönen. Kokoelman tehtäviä kootessaan Myllyniemi korjasi joitakin virheellisiksi havaittuja tehtäviä.[6]
- Myllyniemi, Matti & Hynönen, Veikko: EAW. Valikoima Erkki A. Wirtasen shakkitehtäviä (1982). Helsinki: Suomen Tehtäväniekat, ISBN 951-95111-5-6.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Myllyniemi, Matti & Hynönen, Veikko: EAW. Valikoima Erkki A. Wirtasen shakkitehtäviä, s. 5, Helsinki, Suomen Tehtäväniekat, 1982
- ↑ Myllyniemi & Hynönen 1982, s. 7
- ↑ a b c d e f g h i j Myllyniemi & Hynönen 1982, s. 3
- ↑ Myllyniemi & Hynönen 1982, s. 5-6
- ↑ a b c d e f g h i j Myllyniemi & Hynönen 1982, s. 6
- ↑ a b Myllyniemi & Hynönen 1982, s. 4
- ↑ a b c d e f g h i Jan Hannelius: Erkki A. Wirtanen 11.4.1911 – 3.10.1979, Suomen Shakki 2/1980)
- ↑ a b Breider, Bruno & Dunder, Aarne & Kaila, Osmo: 123 suomalaista lopputehtävää. Kokoelma valiotehtäviä vuosilta 1946-71, s. 19, Porvoo: WSOY, 1972
- ↑ Suomalaisten FIDE-albumipisteet 1914-2003 (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Tehtäväniekat 2010 Viitattu 25.6.2013
- ↑ Suomalaisten tehtäväshakillisia arvoja (Arkistoitu – Internet Archive) ST 26.8.2011 Viitattu 25.6.2013
- ↑ Kolme juhlakilpailua, Suomen Shakki erikoisnumero 1974, s. 35
- ↑ a b Erkki A. Wirtasen 60-vuotisjuhlakilpailun tuomio, Suomen Shakki, erikoisnumero 1974, s. 37-43
- ↑ Myönnetyt shakin ansiomerkit 12.8.1947 –31.12.2011 (PDF) 31.12.2001. Suomen Shakkiliitto. Viitattu 25.6.2013.
- ↑ a b c E. A. Wirtanen 60 vuotta, Suomen Shakki 4/1971