Eriyttäminen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Eriyttäminen tarkoittaa opettajan ratkaisuja, joilla tämä pyrkii tukemaan jokaisen ryhmässä olevan oppilaan persoonallista kehitystä.[1]
Eriyttämisen ulkonaiset, koulutukselliset, organisatoriset ja hallinnolliset keinot ovat olleet Suomessa rinnakkaiskoulujärjestelmä, linjajako, eritasoryhmät, tasokurssit, pysyvä erityisopetus, vapaaehtoiset ja valinnaiset aineet, tukiopetus, lisäkurssit sekä luokalle jättäminen.[1]
Eriyttämisen sisäiset, opetukselliset ja pedagogiset keinot ovat olleet opetuksen yksilöllistäminen, korjaavan opetuksen (tukiopetus, erityisopetus) antaminen, lisätehtävät, luokan sisäiset sekakoosteiset ryhmät, oma opinto-ohjelma, sekä erilaiset tavoiteoppimisstrategiat.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Hellström, Martti: Sata sanaa opetuksesta - Keskeisten käsitteiden käsikirja, s. 63. Jyväskylä: PS-kustannus, 2008. ISBN 978-952-451-194-0 (suomeksi)