Erityinen oikeuspaikka
Erityinen oikeuspaikka (lat. forum privilegiatum) merkitsee oikeutta saada asiansa käsitellyksi sellaisessa oikeusistuimessa, joka ei yleensä käsittele ensimmäisenä asteena kyseisiä juttuja.
Suomessa erityinen oikeuspaikka on säädetty ainoastaan korkeimpien virkamiesten tekemille rikoksille. Tuomioistuinten jäsenten tekemät virkarikokset käsitellään säännönmukaisesti ylemmässä oikeusasteessa. Vähintään majurin arvoisen sotilaan tekemä sotilasrikos käsitellään ensimmäisenä asteena hovioikeudessa. Ministereiden, tasavallan presidentin, oikeuskanslerin, eduskunnan oikeusasiamiehen sekä korkeimpien oikeuksien jäsenten virkarikokset käsitellään valtakunnanoikeudessa. Lisäksi kaikki maanpetos- ja valtiopetosrikokset käsitellään ensimmäisenä asteena hovioikeudessa.
Nykyään erityisen oikeuspaikan tarkoituksena on lähinnä varmistaa, että alemmassa oikeudessa tehty virkarikosta ei käsitellä tässä oikeusistuimessa. Kaikkein ylimpien virkamiesten rikokset ovat kuitenkin luonteeltaan poliittisia, minkä vuoksi heidän virkarikoksensa käsitellään valtakunnanoikeudessa. Ennen vuotta 2000 erityisen oikeuspaikan käyttö oli laajempaa. Eri laeissa ja asetuksissa säädettiin lukuisien eri virastojen korkeimpaan johtoon kuuluvien virkamiesten virkarikossyytteiden käsittelypaikaksi hovioikeus. Kyse oli sääty-yhteiskunnan jäänteestä, jonka mukaan kunkin henkilön oli jouduttava vertaistensa tuomittavaksi. Koska yleisessä alioikeudessa istuivat maaseudulla lautamiehinä talonpojat ja kaupungeissa raatimiehinä porvarit, oli aatelisten jouduttava aatelisista koostuvan hovioikeuden tuomittavaksi. Rikosasioiden lisäksi myös aatelisten siviilijutut käsiteltiin aina hovioikeudessa.[1] Vastaavasti myös yliopiston professorien, ylioppilaiden ja työntekijöiden siviili- ja rikosjutut tutkittiin ensimmäisenä asteena yliopiston konsistorissa.[2]
Vaikka aateliston erioikeus saada asiansa käsiteltäväksi ensimmäisenä asteena hovioikeudessa poistettiinkin jo 1800-luvun puolessavälissä, ajatus korkeimmille virkamiehille kuuluvasta erityisestä oikeuspaikasta eli pitkälle sotien jälkeiseen asti. Suurin osa tätä koskevista säännöksistä kumottiin vasta vuoden 2001 alusta hovioikeuslain uudistuksella.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hallituksen esitys nro HE 57/2000 Viitattu 21.3.2008
- ↑ Rangaistakoon karsserilla! Yliopistolainen 6/2000.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Keskisarja, T. 2006 "Secoituxesta järjettömäin luontokappalden kanssa" Perversiot, oikeuselämä ja kansankulttuuri 1700-luvun Suomessa. (Arkistoitu – Internet Archive) Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Viitattu 21.3.2007.
- Kuuosa, M.-L. (2000) Rangaistakoon karsserilla! (Arkistoitu – Internet Archive) Yliopistolainen 6/2000. Viitattu 21.3.2007.