Erikoistilanteet jääkiekossa
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Erikoistilanteet jääkiekossa ovat pelitilanteita, joissa tilanne poikkeaa tavallisesta pelitilanteesta. Erikoistilanteen aiheuttaa toisen joukkueen rike tai jäähy. Erikoistilanteiden merkitys peliin on suuri, ja ne saattavat muuttaa ottelujen suuntaa. Siksi valmentajat usein korostavat erikoistilanteiden merkitystä ja niitä harjoitellaan paljon. Monissa joukkueissa on myös erikoistilanteisiin erikoistuneita pelaajia.
Ylivoima
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toinen joukkue pääsee pelaamaan ylivoimaa silloin, kun toisen joukkueen pelaaja rikkoo sääntöjä tekemällä jäähyn arvoisen rikkeen. Tällöin rikkeen tehnyt pelaaja joutuu jäähylle ja toisella joukkueella on tällöin kentällä yksi pelaaja enemmän. Ylivoima kestää kaksi minuuttia, mutta se päättyy jos ylivoimalla pelaava joukkue onnistuu tekemään maalin. On kuitenkin olemassa poikkeustapauksia, kuten esimerkiksi ottelurangaistukset, jolloin rikkeen tehnyt pelaaja ajetaan kentältä eikä hän saa pelata enää ottelun aikana. Tällöin ylivoima kestää viisi minuuttia eikä se pääty ylivoimalla pelaavan joukkueen maalista. Ylivoima on useimmin 5 vastaan 4 -tilanne, mutta se saattaa myös olla 5vs3 (kaksi saman joukkueen pelaaja on ottanut rangaistuksen, jolloin toinen joukkue pelaa kahden pelaajan ylivoimalla) tai 4vs3 (toisesta joukkueesta kaksi pelaajaa ja toisesta yksi pelaaja on ottanut jäähyn). Ylivoima on normaalitilannetta (5vs5) selvästi parempi tilaisuus tehdä maali ja sen aikana joukkueen tarkoitus onkin maalinteko.
Ylivoimalla kentällä ovat useimmin joukkueen parhaimpiin kuuluvat pelaajat, jotka ovat hyviä maalintekijöitä ja omaavat hyvän pelikäsityksen. Useimmiten joukkueissa on kaksi ylivoimaketjua.
Alivoima
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alivoima on päinvastainen tilanne kuin ylivoima, alivoimaa pelaa se joukkue jonka pelaaja on saanut jäähyn. Alivoimaa pelaavat usein työteliäät, puolustusvoittoisemmat pelaajat, harvoin hyökkääviltä ominaisuuksiltaan parhaat pelaajat. Monet pelaajat ovat erikoistuneet juuri alivoimapeliin ja heitä kutsutaan muun muassa "työmyyriksi" ja "puurtajiksi". Joskus myös hyökkäysominaisuuksiltaan erinomaiset pelaajat pelaavat alivoimaa. Alivoimalla olevan joukkueen ensisijainen tarkoitus on estää vastustajajoukkueen maali mutta myös alivoimalla tehdään maaleja, joskin harvoin. Alivoimalla pelaavaan joukkueeseen ei sovelleta pitkä kiekko -sääntöä, joten joukkue saa purkaa kiekon vastustajan päätyyn omalta alueeltaan ilman, että se vihellettäisiin pitkäksi kiekoksi.
Myös alivoimapeliin joka joukkueella on yleensä kaksi kentällistä.
Tasavajaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tasavajaalla molemmilla joukkueilla on yksi tai kaksi pelaajaa kärsimässä rangaistusta, joten tasavajaalla pelataan joko neljällä neljää vastaan tai kolmella kolmea vastaan.
Rangaistuslaukaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rangaistuslaukaus tuomitaan, jos puolustava pelaaja rikkoo hyökkäävää pelaajaa kun tämä on läpiajossa. Rangaistuslaukauksessa rikottu pelaajaa yrittää tehdä maalin vastustajan maalivahtia vastaan ja sen aikana kentällä ovat vain laukoja ja maalivahti. Hyökkääjä lähtee luistelemaan kohti maalia keskialueelta ja päättää yrityksensä laukaukseen. Pelaaja saa yrittää harhauttaa maalivahdin, mutta hän ei saa liikkua taaksepäin tai pyörähtää ympäri. Kiekko ei myöskään saa pysähtyä. Pelin aikana suoritettavassa rangaistuslaukauksessa rikotun pelaajan täytyy aina itse ampua rangaistuslaukaus, ellei hän loukkaannu tilanteessa.