Erika Haavisto

Wikipediasta
Sivulta puuttuu ensiarviointi.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Erika Haavisto
Henkilötiedot
Kansalaisuus Suomi
Ammatti elokuvaohjaaja ja kuvaaja
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Erika Haavisto (s. 1990) on suomalainen dokumentaaristen elokuvien ja sarjojen tekijä.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haavisto valmistui Lundin yliopiston elokuvatuotannon maisteriohjelmasta vuonna 2015.[1] Haaviston lopputyö käsitteli sitä, kuinka totuudenmukainen dokumenttielokuvan esittämä todellisuus on [2].

Erika Haaviston kiinnostus dokumenttielokuvia kohtaan alkoi vuoden 2005 Dokkinon kehittelypajassa [3], missä hän leikkasi ja kuvasi lyhytelokuvan Mä tykkään muusta luokkatovereidensa kanssa. Elokuva etsi syitä sille, miksi naisia haukutaan lehmiksi.

Vuonna 2016 Erika Haavisto kuvasi ensimmäisen lyhytdokumenttielokuvansa Coffee First[4]. Projektin rahoitti Yle FOLK ja elokuva esitettiin Ylellä televisiossa ja Yle Areenassa[4]. Lyhytelokuvassa nuori yrittäjä lähtee Piilaaksoon perustamaan pikakahviyritystä.

Lyhytelokuvan julkaisun jälkeen Haavisto sai rahoituksen ensiohjaukselleen Silicon Valley, Baby:lle, joka on laajempi autobiografinen kuvaus nuoren miehen ja tämän puolison matkasta Piilaaksoon valmistamaan maailman parasta pikakahvia [5]. Startup-yrittämisen ala- ja ylämäet kiinnostivat yleisöä, sillä Silicon Valley, Baby oli vuoden 2020 Docpoint-elokuvafestivaalin neljänneksi katsotuin elokuva myyden loppuun kaikki neljä näytöstä [6]. Elokuva esitettiin myös Uudessa-Seelannissa Doc Edge -elokuvafestivaalilla [7].

Haavisto työskenteli pääkuvaajana ja tuottajana Dangerous Play -elokuvassa, jossa ohjaaja seuraa pikkusiskonsa elämää[8]. Haaviston vuodesta 2019 asti kehitteillä ollut toinen pitkä dokumenttielokuvahanke Like a Virgin on saanut neljän säätiön rahoituksen [9]. Dokumenttielokuvien lisäksi hän on kuvannut kaksi kautta rekkailusta kertovaa sarjaa Ylelle[10] [11].

Tuotantojen ohella Erika Haavisto kirjoittaa toisinaan juttuja Lehtiset-elokuvakulttuurilehteen [12] [13].

Filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Coffee First. 2016. Dokumentaarinen lyhytelokuva.
  • Silicon Valley, Baby. 2020. Pitkä dokumenttielokuva.
  • Rahdinmetsästäjät, kausi 1. 2022. Reality-tv-sarja.
  • Made in Finland. 2023. Draamasarjan making of -videot.
  • Rahdinmetsästäjät, kausi 2. 2024. Reality-tv-sarja.
  • Dangerous Play. 2025. Dokumentaarinen tv-sarja.

Palkinnot ja tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kunniamainita dokumenttielokuvasta Silicon Valley, Baby. 2020. Nordic International Film Festival.
  • Rahdinmetsästäjät, kausi 1. 2022 [14]. Yleisösuosikkiehdokas Venla-gaalassa.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Erika Haavisto Suomen elokuvasäätiö – SES. Viitattu 28.8.2024.
  2. ↑ Autobiografisen dokumenttielokuvan keskiössä on luottamus, kärsivällisyys ja henkilökohtaisuus Elokuvakulttuurilehti Lehtiset. 30.8.2024. Viitattu 30.8.2024.
  3. ↑ Dokkino – DocPoint-elokuvatapahtumat ry dokkino.fi. Viitattu 28.8.2024.
  4. ↑ a b Yle FOLK: Coffee first (with English subtitles) | Yle Areena areena.yle.fi. Viitattu 28.8.2024.
  5. ↑ Televisioarvostelu | Kalle Freese lähti markkinoimaan pikakahviaan Piilaaksoon – Erika Haaviston kiinnostava, monitahoinen dokumentti kertoo, kuinka sitten kävi Helsingin Sanomat. 9.4.2020. Viitattu 28.8.2024.
  6. ↑ Vuotalo - Tapahtumat www.vuotalo.fi. Viitattu 28.8.2024.
  7. ↑ ”Q&A: Silicon Valley, Baby | Will Joseph talks to Silicon Valley, Baby director Erika Haavisto | By Doc EdgeFacebook”. fi
  8. ↑ ”Dangerous Play”. Yellow Film & TV. 2025-03-08.
  9. ↑ Piilaakson puheenaihe | Deittisovellukset ovat valtavaa liiketoimintaa. Erika Haaviston dokumenttielokuva näyttää, mitä algoritmit tekevät ihmisten mielelle. Helsingin Sanomat. 9.4.2021. Viitattu 28.8.2024.
  10. ↑ Yhdysvalloissa vuosia asunut suomalainen rekkakuski puuttuu yleiseen ennakkoluuloon Ilta-Sanomat. 1.9.2024. Viitattu 2.9.2024.
  11. ↑ Bionic Media: WBITVP Finland / Suomi - Rahdinmetsästäjät WBITVP Finland / Suomi. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  12. ↑ Arvokeskustelu vaikuttaa elokuvan lopputulokseen – lisää turvaa ja hyvinvointia Elokuvakulttuurilehti Lehtiset. 31.5.2024. Viitattu 28.8.2024.
  13. ↑ Autobiografisen dokumenttielokuvan keskiössä on luottamus, kärsivällisyys ja henkilökohtaisuus Elokuvakulttuurilehti Lehtiset. 30.8.2024. Viitattu 30.8.2024.
  14. ↑ ”Rahdinmetsästäjät”. Jaakko Ohtonen (käsikirjoitus). Warner Bros. Finland. 2022-03-14.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Erika_Haavisto”