Erik Lindorm
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Erik Lindorm | |
|---|---|
| Gustaf Erik Jonsson | |
 Erik Lindorm |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1889 Tukholma, Ruotsi |
| Kuollut | 1941 (51–52 vuotta) Tukholma, Ruotsi |
| Kansalaisuus | Ruotsi |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | ruotsi |
| Tuotannon kieli | ruotsi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Gustaf Erik Lindorm, oik. Gustaf Erik Jonsson[1] (1889 Tukholma, Ruotsi – 1941 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen runoilija ja toimittaja.[2]
Lindorm oli pilalehti Naggenin toimittaja 1913–1922 ja Bonniers Veckotidningin toimittaja 1924–1930. Hänen runotuotannossaan on voimakas yhteiskunnallinen motiivi, ja siksi hänet on sijoitettu työläiskirjailijoihin. Keskustelua synnytti eroottissisältöinen runokokoelma På marsch (1934). Hän on kirjoittanut myös pakinoita ja näytelmiä.[2]
Suomennettuja runoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lähde[3]
- Runoja antologiassa Kevätsade: valikoima ruotsalaista lyriikkaa, suom. Elina Vaara ja Lauri Viljanen, Porvoo: WSOY 1926
- Arki-ilta (En vardagskväll), suom. Lauri Viljanen
- Iltapäivä (En eftermiddag), suom. Elina Vaara
- Isä ja poika (En fader med sin son), suom. Lauri Viljanen
- Laulu nuoruudessa (Sång i ungdomen), suom. Lauri Viljanen
- Onnen hetki (Det späda barnet: Lyckans minut), suom. Lauri Viljanen
- Runoja muissa antologioissa
- Isä ja poika, suom. Uuno Kailas, teoksissa Uuno Kailas, Runot 1922–1931 SKS 2002 ISBN 951-746-314-6 ja Lausuntaohjelmistoa (1929), WSOY 1929
- Isä ja poika, nimetön suomentaja (Kailas tai Viljanen?) teoksessa Onnellinen päivä: runoja lapsista, koonnut Kasimir Kramsu, Helsinki: Gummerus 2013 ISBN 978-951-20-9153-9
- Konfirmantit (Konfirmander), suom. Aale Tynni, teoksessa Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa, toim. Aale Tynni, Helsinki: WSOY 1974 ISBN 951-0-06216-2, 2004 ISBN 951-0-29121-8
- Kuollut työläisvaimo: I (En död arbetarhustru), suom. Yrjö Jylhä?, teoksessa Yrjö Jylhä, Runon pursi: maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta Porvoo–Helsinki: WSOY 1934
- Kuollut työläisvaimo: II, suom. Yrjö Jylhä, teoksessa Runon pursi
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Evald Palmlund, G Erik Lindorm, Svenskt biografiskt lexikon, viitattu 17.6.2021 (ruotsiksi)
- ↑ a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Lindorm, Erik”, Otavan kirjallisuustieto, s. 445. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
- ↑ Erik Lindorm, (Arkistoitu – Internet Archive) Linkki maailman runouteen, runotietokanta, Lahden kaupunginkirjasto. Päivitetty 17.5.2021, viitattu 17.6.2021
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Erik Lindorm Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
