Erik Larsson
| Erik Larsson | |
|---|---|
 ”Kiiruna-Lasse” Larsson |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. huhtikuuta 1912 Kurravaara, Ruotsi |
| Kuollut | 10. maaliskuuta 1982 (69 vuotta) Kiiruna, Ruotsi |
| Kansalaisuus | Ruotsin suomalainen |
| Ammatti | maastohiihtäjä, esikoislestadiolaissaarnaaja |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Ruotsi
| |||
| Miesten maastohiihto | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Garmisch- Partenkirchen 1936 |
18 km | |
 Pronssia |
Garmisch- Partenkirchen 1936 |
4 × 10 km | |
| MM-kilpailut | |||
| Pronssia |
Vysoké Tatry 1935 | 4 × 10 km | |
Erik August ”Kiiruna-Lasse” Larsson (20. huhtikuuta 1912 Kurravaara – 10. maaliskuuta 1982 Kiiruna) oli ruotsalainen maastohiihdon olympiavoittaja.
Vysoké Tatryn MM-hiihdoissa 1935 Larsson hiihti Ruotsin viestijoukkueessa pronssille.[1] Vuotta myöhemmin Garmisch-Partenkirchenin talviolympialaisissa hän voitti 18 kilometrin hiihdossa kultamitalin ja saavutti lisäksi viestistä pronssia.[1][2] Parhaana menestyksenä ennen olympiavoittoa Larssonilla oli Ounasvaaran 18 km:n voitto keväällä 1935.
Larsson lopetti kilpaurheilun kolme vuotta olympiavoittonsa jälkeen[1] käännyttyään esikoislestadiolaisuuteen, jossa hän toimi myöhemmin maallikkosaarnaajana Kiirunassa. Myös hänen poikansa Lars Larsson (1937-2020) toimi saarnaajana Ruotsin Luulajassa. Erik Larssonin äidinkieli oli suomi.
Vuonna 1936 hän sai arvostetun Svenska Dagbladetin kultamitalin onnistuneen vuoden tuloksena.
Erik Larssonin pojan tytär Åsa Larsson (s. 1966) on Ruotsissa tunnettu veroasioihin erikoistunut juristi ja kirjailija.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arponen, Antti O.; Hannus, Matti; Honkavaara, Aarne; Leinonen, Kimmo; Mäki-Kuutti, Tarmo; Raatikainen, Voitto; & Raevuori, Antero: Talviurheilun tähdet, s. 158–159. WSOY, 1986. ISBN 951-0-13095-8
- Wallechinsky, David: The Complete Book of the Winter Olympics, 2002 Edition. Aurum Press, 2001. ISBN 1-85410-807-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
