Erik Aminoff
Erik Aminoff (9. toukokuuta 1879 Turku - 5. tammikuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, vuori-insinööri ja yritysjohtaja.[1]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aminoffin vanhemmat olivat merikapteeni, kartanonomistaja, vapaaherra Ivan Alexander Aminoff ja Augusta Lovisa Josefina Jansson.[2]
Aminoff avioitui Valentina Kornakoffin kanssa.[3] Pariskunta sai lukuisia lapsia.[3] Yritysjohtaja Erik Wilhelm Aminoff oli heidän lapsi.[4]
Yritysjohtaja Gustaf Aminoff oli hänen veli. Aminoffin isoisä oli eversti, vapaaherra Alexander Aminoff ja hänen isoisoisä oli kenraalimajuri, kreivi Johan Fredrik Aminoff.[5]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aminoff aloitti opinnot Helsingissä vuonna 1899 ja valmistui vuori-insinööriksi Saksan Freiburgissa.
Aminoff aloitti uran Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa. Meksikosta hän siirtyi Venäjälle.[6] Hän toimi venäläisen kullanhuuhdonta yrityksen johtajana ja Siperian pankin konsulttina vuonna 1912.[1] Aminoff omisti kultakaivoksen Amurin alueella.[1][4] Venäjän jälkeen Aminoffin ura jatkui Kiinassa, Himalajalla ja Filippiineillä.[6]
Hän muutti perheineen takaisin Suomeen vuonna 1936.[6] Vuoksenniska Oy houkutteli Aminoffin johtamaan Haverin kaivoksen toimintaa Viljakkalassa.[6][7] Hän loi hyvän työilmapiirin ja ratkoi erimielisyyksiä.[6] Hän johti kultakaivosta menestyksellä ja tehdaskylän ilmapiiri oli hyvä.[7] Haverin kultakaivos tyydytti koko Suomen kultatarpeen ja tuotti 180 tonnia kuparia vuodessa.[8] Aminoff muistetaan siitä, että hän istui panssaroidussa autossa ja pistooli kainalossa, kun Haverin kaivoksen kultaharkkoja kuljetettiin maailmalle.[7] Haverin kultakaivoksen malmista valmistettiin Helsingin vuoden 1952 kesäolympialaisten kulta- ja hopeamitalit.[9] Aminoffin lempinimi oli Haverin paroni.[9]
Aminoff jäi eläkkeelle vuonna 1952.[6]
Hänet tunnettiin huumorintajuisena ja ammattaitoisena henkilönä.[6]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aminoff-suku
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 4.2.2024.
- ↑ Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 4.2.2024.
- ↑ a b Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 4.2.2024.
- ↑ a b Välkevirta Leila: Insinööri Erik W. Aminoff Suomen idänkaupan varhainen taitaja Helsingin Sanomat. 21.2.1991. Viitattu 4.2.2024.
- ↑ Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 4.2.2024.
- ↑ a b c d e f g Jaana Härmä: 9.5.1879 syntyi vapaaherra, Erik "Haverin paroni" Aminoff - Viljakkalan Haveri ry viljakkalanhaveriry.fi. 12.6.2023. Viitattu 4.2.2024.
- ↑ a b c Jaana Härmä: Kaivellaan nyt sitten Haverista rautamalmia ja kultaa, kun ei oikein muuta - Viljakkalan Haveri ry viljakkalanhaveriry.fi. 12.6.2023. Viitattu 4.2.2024.
- ↑ Erik Aminoff arkistot Kaivoksien ympäristöongelmat Suomessa. Viitattu 4.2.2024.
- ↑ a b Jorma Huovinen: ”Haverin paroni” Erik Aminoff kuskasi limusiinillaan kultaharkot salaa Helsinkiin Ylöjärveltä – tällainen on tarina kultakaivoksen takana ja nyt se halutaan uuteen kukoistukseen Aamulehti. 11.7.2020. Viitattu 4.2.2024.