Ercília Costa

Ercília Costa (3. elokuuta 1902 Costa da Caparica – 16. marraskuuta 1985) oli portugalilainen fadolaulaja.

Costa muutti kolmevuotiaana perheineen Lissabonin Rua Maria Pialle. Perhettään tukiakseen hän aloitti työskentelyn ompelijaharjoittelijana, mutta pian hän aloitti taiteellisen uransa portugalilaisessa revyyteatterissa. Hänen kanssaan esiintyivät muiden muassa Luisa Satanela ja Beatriz Costa. Costa saavutti suurimman suosionsa kuitenkin sittemmin fadotulkinnoillaan. Ensimmäisen fadoesiintymisensä hän teki vuonna 1927 Teatro da Trindadessa duetolla Alberto Reisin kanssa. Costa sai vuonna 1930 ensimmäisen palkinnon Sul América -fadokilpailussa. Mieslaulajien sarjassa voittajaksi suoriutui Alfredo Marceneiro. Costa ja Marceneiro liittyivät pian maata kiertäneiden fadolaulajien ja -soittajien Troupe Guitarra de Portugal -ryhmään. Costa jatkoi pitkin 1930-lukua myös esiintymistä teatterissa ja oli luomassa teatterinäytösten sisällä tilaa fadoammattilaisille. Hän teki esiintymisiä myös joissain elokuvissa, joiden joukossa olivat Amor de Mãe (Carlos Ferreira, 1932) ja Madragoa (Perdigão Queiroga, 1952).

Costa esiintyi paitsi fadotaloissa, myös ensimmäisellä portugalilaisella radioasemalla. Hän teki pitkiä kiertueita sekä Portugalissa että ulkomailla ja oli ensimmäinen portugalilaistaustaisille yhteisöille ulkomailla esiintynyt fadolaulaja. Vuonna 1932 Costa lauloi Madeiralla ja Azoreilla. Vuonna 1936 hän matkusti ensimmäistä kertaa ulkomaille Brasiliaan. Hän palasi Lissaboniin vuonna 1937 ja matkusti vielä samana vuonna esiintymään Pariisiin. Vuonna 1939 Costa lähti Carlos Ramosin kanssa esiintymään New Yorkin maailmannäyttelyn portugalilaiseen paviljonkiin. Hän jatkoi esiintymistä kymmenen kuukauden ajan Yhdysvaltain eri kaupungeissa. Hän esiintyi muun muassa Los Angelesissa ja Hollywoodissa huomattavalla menestyksellä.

Costan varhaisimmat äänitykset ovat vuodelta 1929, jolloin laulaja matkusti Madridiin äänittämään Odeonille muiden muusikoiden kanssa. Hän teki äänityksiä myös Portugalissa, Brasiliassa ja Yhdysvalloissa. Costan viimeinen LP on Museu do Fado vuodelta 1972. Monet hänen levytyksistään ovat kuitenkin 1900-luvun alkupuolelta; ainoat CD-levyllä julkaistut Costan laulut ovat Armandinhon kanssa tehtyjä äänityksiä Tradisomin Arquivos do Fado -kokoelmasta (1995). Costa ei esiintynyt vuoden 1954 jälkeen, koska päätti omistautua avioliitolleen.