Erakkokääpä
| Erakkokääpä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Vaarantunut |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Fomitopsidaceae |
| Suku: | Rivikäävät Antrodia |
| Laji: | infirma |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
Erakkokääpä (Antrodia infirma) on harvinainen ja Suomessa uhanalaiseksi (VU) luokiteltu kääpälaji, jota esiintyy koko Suomessa, mutta erityisesti sitä on säilynyt pohjoisen suojelluissa vanhoissa metsissä.[2]
Erakkokäävän isäntäpuu on mänty, hyvin harvoin kuusi. Erakkokääpä on hidas ruskolahottaja ja sen itiöemät löytyvät maapuun alapinnalta. Se on yksivuotinen, ohut ja pienehkö, resupinaattisesti kasvava. Tuoreena erakkokääpä on juustomaisesti lohkeava, kuivana se on hauras. Pillipinta on tuoreena valkoinen, vanhoissa pilleissä on pihkanruskeita ja punaisia laikkuja, kuivana pillipinta on oljen- tai vihertävänkeltainen. Pillit ovat kulmikkaita ja niitä on 3–4 millimetrillä, joukossa muutamia isompia pillejä. Pillipinnalla voi olla myös pisaroiden jättämiä kuoppia ja käävällä viihtyvien hyönteistoukkien syömäjälkiä. Kasvukauden lopulla pillit kasvavat pitkiksi itiöemän reunaan asti, mikä tekee erakkokäävästä pullean. Erakkokääpä tuoksuu heikosti hedelmältä, sen maku on hieman kitkerä tai kokonaan mauton.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Neoantrodia infirma (Renvall & Niemelä) Audet, 2017 catalogueoflife.org. Viitattu 26.12.2019.
- ↑ Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ Niemelä, Tuomo: Suomen käävät, s. 62–63. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Erakkokääpä (Antrodia infirma)
- Erakkokääpä SYKEn lajiesittelyt. Päivitetty 4.12.2014.