Epstein–Barrin virus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Epstein–Barrin virus
Leukemiasoluja, joissa Epstein–Barrin virusta (vihreä)
Leukemiasoluja, joissa Epstein–Barrin virusta (vihreä)
Virusten luokittelu
Kunta: Virus
Heimo: Herpesvirukset Herpesviridae
Alaheimo: Gammaherpesvirukset Gammaherpesvirinae
Suku: Lymfokryptovirukset Lymphocryptovirus
Laji: Epstein–Barrin virus (HHV-4)

Epstein–Barrin virus eli EBV (tunnetaan myös nimellä human herpesvirus 4 (HHV-4)) on vaipallinen, gammaherpesviruksiin kuuluva DNA-virus, joka infektoi B-lymfosyyttejä ja jää piilemään niihin latentissa muodossa.

EBV on tavallisimpia ihmisen viruksia ja lähes kaikki saavat tämän infektion elinaikanaan. Virus aiheuttaa mononukleoosia, joka on yleinen tauti nuoruusiässä (13–25-vuotiailla). Lapsilla EBV-infektio ei usein aiheuta lainkaan oireita. EBV liittyy kuitenkin myös syöpäkasvaimiin, joiden tutkimuksen yhteydessä se alun perin löydettiin 1960-luvulla.

EBV-infektion ja MS-tautiin sairastumisen välillä on näytetty olevan yhteys. Vuonna 2022 Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan EBV-taudin sairastaminen kasvattaa riskin sairastua MS-tautiin noin 32-kertaiseksi. Tutkimuksen lähteenä käytettiin Yhdysvaltojen armeijan potilastietoja (10 miljoonaa sotilasta, palveluksen aikana ilmenneitä MS-tautitapauksia 955).

EBV tarttuu erityisesti limakalvokontaktissa, esimerkiksi suudellessa, mistä tauti on saanut lempinimen ”pusutauti”.

Virus on nimetty sen vuonna 1964 löytäneiden ja kuvanneiden tutkijoiden M. Anthony Epsteinin ja Yvonne Barrin mukaan.

Viruksen tunnistamiseen on saatavilla laitteita, joilla tulos on selvillä nopeasti.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]