Epsilon Aurigae

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taiteilijan näkemys kaksoistähti Epsilon Aurigaesta. Suurempi tähti on ylijättiläinen. Pienempi tähti on pölykiekon ympäröimä. Pölykiekko estää näkemästä, millainen pienempi tähti on. Se on ehkä itsessään kaksoistähti.

Epsilon Aurigae (ε Aur / ε Aurigae) on tähti Ajomiehen tähdistössä. Siitä käytetään perinteisesti nimiä Haldus ja Almaaz. Tähti on noin 2 000 valovuoden päässä Maasta. Se on kaksoistähti ja pitkäjaksoinen pimennysmuuttuja. Kaksoistähden näkyvämpi komponentti on spektriluokan F0IAB-III keltavalkea ylijättiläinen. Toinen komponnetti on sinertävä B5V-tähti, jota ympäröi suuri pölyrengas. Se saattaa olla lähekkäinen kaksoistähti.

Epsilon Aurigae on pitkäjaksoinen pimennysmuuttuja, jonka näennäinen kirkkaus vaihtelee +3,03 – +3,83 9 890 päivän (~27,6 vuoden jaksoissa). Jakso on pisin tunnettu pimennysmuuttujan jakso. Pimennysvaihe alkoi syksyllä 2009[1]

Tähti on yksi tähtitaivaan tuntemattomimmista kohteista. Epsilon Aurigae on spektroskooppinen kaksoistähti ja myös Epsilon 1, 2 Aurigae optinen kaksoistähti. Tähdellä on kaksi komponenttia, näkyvä ja näkymätön. Näkyvä on sadan Auringon läpimittainen luokan F0epIa (A8Ia?) ylijättiläistähti, joka on 47 000 kertaa Aurinkoa kirkkaampi ja jonka massa on 15–19 (15–30?) Auringon massaa. Luokan F ylijättiläiset ovat hyvin harvinaisia. Tähden pintalämpötila on 7 800 K. Koko systeemin absoluuttinen kirkkaus on -6,74 +/- 0,3.

Näkymätön komponentti, jonka spektri on B5V, on ehkä pölykiekon ympäröimä tähti tai kaksoistähti. Sen massa on samaa luokkaa kuin päätähden massa. Se kykenee tuottamaan 640–730 vuorokauden pituiset pimennykset. Tähtien väli on luultavasti 25 AU, pölykiekon tai renkaan halkaisija on 20 AU. Renkaassa lienee aukko keskellä, koska Epsilon Aurigae kirkastuu hieman keskellä. Kiekko on kallellaan hieman A:n ja B:n välisiä ratoja vastaan. B-komponentin massa on ehkä 4–15 Auringon massaa.

  1. Veikko Mäkelä: Epsilon Aurigae: Minimissä ollaan!. Ursa Minor, 2/2010, s. 20–21. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. ISSN 0780-7945