Kennomeriahven
| Kennomeriahven | |
|---|---|
 203-senttinen Uudesta-Kaledoniasta pyydetty yksilö |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Alaluokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Heimo: | Meriahvenet Serranidae |
| Alaheimo: | Meriahvenet Epinephelinae |
| Tribus: | Epinephelini |
| Suku: | Epinephelus |
| Laji: | merra |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit[3] | |
|
|
| Katso myös | |
Kennomeriahven[4] (Epinephelus merra) on meriahventen (Serranidae) heimoon ja meriahventen (Epinephelinae) alaheimoon kuuluva indopasifisella merialueella tavattava kalalaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]_(8502593975).jpg)
Kennomeriahven on yksi meriahventen heimon pienikokoisimmista lajeista.[5] Se voi parhaimmillaankin saavuttaa vain lähes 30 senttimetrin pituuden (SL). Väritykseltään kala on valkea ja sen ruumiissa ja evissä on tiheään kuusikulmaisia tummanruskeita läikkiä. Kennomeriahvenella on kylkiviivallaan 48–54 suomua. Selkäevässään lajilla on 11 piikkiruotoa ja 15–17 nivelruotoa. Peräevässään kennomeriahvenella on kolme piikkiruotoa ja kahdeksan nivelruotoa. Rintaevissään sillä on 16–18 ruotoa.[6][7][8]
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kennomeriahventa tavataan alueella Afrikan itärannikolta ja Intian valtameren saarilta Tuamotulle ja Linesaarille sekä Japanista Uuteen-Etelä-Walesiin ja Lord Howen saarelle.[3] Lajin elinympäristöjä ovat riutat yleensä alle 20 metrin syvyydessä merenpinnasta.[1][2] Kennomeriahvenen ravintoa ovat pääasiassa ravut ja muut äyriäiset, mutta se syö myös kaloja.[7] Laji on protogyyninen hermafrodiitti; sukupuolenvaihdos tapahtuu 3–5-vuotiaana.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Law, C., Samoilys, M. & Cabanban, A.S.: Epinephelus merra IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.10.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Epinephelus merra (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 2.10.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Parenti, Paolo & Randall, John E.: An annotated checklist of the fishes of the family Serranidae of the world with description of two new related families of fishes. FishTaxa, 2020, s. 75–76. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Varjo, Markku; Koli, Lauri & Dahlström, Harri: Maailman kalojen nimet, s. 72. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0
- ↑ Ashraful Alam, Mohammad; Kobayashi, Yasuhisa; Horiguchi, Ryo; Hirai, Toshiaki & Nakamura, Masaru: Molecular cloning and quantitative expression of sexually dimorphic markers Dmrt1 and Foxl2 during female-to-male sex change in Epinephelus merra. General and Comparative Endocrinology, 2008. Artikkelin abstraktin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Randall, John E.; Allen, Gerald R. & Steene, Roger C.: Fishes of the Great Barrier Reef and Coral Sea, s. 111. University of Hawaii Press, 1998. ISBN 9780824818951 Teoksen verkkoversio (viitattu 2.10.2021). (englanniksi)
- ↑ a b Randall, John E. & Heemstra, Phillip C.: FAO Species Catalogue (Vol 16 – Groupers of the World, s. 191–192. Rooma: FAO, 1983. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 2.10.2021). (englanniksi)
- ↑ Allen, Gerald R.: Field Guide to Marine Fishes of Tropical Australia, s. 84. Länsi-Australian museo, 2009. ISBN 9781920843892 Teoksen verkkoversio (viitattu 2.10.2021). (englanniksi)