Epica

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo yhtyeestä. Muita merkityksiä täsmennyssivulla.
Epica
Epica esiintymässä vuonna 2022
Epica esiintymässä vuonna 2022
Tiedot
Toiminnassa 2002– 
Tyylilaji sinfoninen metalli
goottimetalli
Kotipaikka AlankomaatLimburg, Alankomaat
Laulukieli englanti
Jäsenet

Simone Simonslaulu
Mark Jansenkitara
Isaac Delahaye, kitara
Coen Janssen, koskettimet
Rob Van Der Loo, basso
Ariën van Weesenbeek, rummut

Entiset jäsenet

Jeroen Simons, rummut
Helena Michaelsen, laulu
Ad Sluijter, kitara

Levy-yhtiö

Transmission, (2003–2007)
Nuclear Blast, (2007–)

Aiheesta muualla
Kotisivut

Epica on alankomaalainen sinfonista metallia soittava yhtye.

Kitaristi Mark Jansen perusti Epican vuonna 2003 lähdettyään After Foreveristä. Jansen sai yhtyeeseen laulajaksi Simone Simonsin.[1] Jansen ilmoitti lähtevänsä After Foreveristä vuonna 2001 musiikillisten erimielisyyksien vuoksi: Jansen halusi enemmän klassista soundia yhdistettynä metallimusiikkiin ja halusi tätä Epicassa.[2] Alun perin yhtyeen nimi oli Sahara Dust, mutta se uudelleennimettiin Kamelotin Epica-nimisen albumin mukaan.[3] Ominaisia piirteitä ovat laulusolisti Simonsin sopraano ääni, sahaavat riffit sekä vaihtelevat kappalerakenteet. Epican ja After Foreverin laulusolistit tekivät vierailun toistensa vuonna 2005 ilmestyneille levyille, minkä jälkeen seurasi yhteinen kiertue.

Epican vuonna 2005 julkaistu The Score – An Epic Journey on elokuvan soundtrack. Huhtikuussa 2007 yhtye siirtyi Transmission-levy-yhtiöltä suuremman Nuclear Blastin alaisuuteen. Ariën van Weesenbeek valittiin Epican uudeksi rumpaliksi Jeroen Simonsin jätettyä yhtyeen. Myös kitaristi Ad Sluijter jätti yhtyeen joulukuussa 2008. Tammikuussa 2009 hänen seuraajakseen valittiin Isaac Delahaye.

Epica ilmoitti Facebook-sivuillaan 5. helmikuuta 2014 tulevan albuminsa olevan nimeltään The Quantum Enigma. Albumi julkaistiin vuonna 2014.

Yhtye on julkaissut albumin The Holographic Principle vuonna 2016 ja albumin Omega vuonna 2021.

  • Yves Huts – basso (2002–2012)
  • Ad Sluijter – kitarat (2002–2008)
  • Helena Iren Michaelsen – laulu (2002)
  • Iwan Hendrikx – rummut (2002)
  • Dennis Leeflang – rummut (2002)
  • Jeroen Simons – rummut (2002–2006)
  • Koen Herfst – rummut (2007)
  • Amanda Somerville – laulu (Pohjois-Amerikan kiertue 2008) , taustalaulu albumeilla The Phantom Agony, Consign Oblivion, The Divine Conspiracy, Design Your Universe ja Requiem for the Indifferent
  • Oliver Palotai – koskettimet (Pohjois-Amerikan kiertue 2010)
  • Olaf Reitmeier – akustiset kitarat The Phantom Agony (2005) ja The Divine Conspiracy (2007), laulu The Divine Conspiracy (2007)
  • Annette Berryman – huilu The Phantom Agony (2005)
  • Roy Khan – laulu Consign Oblivion (2005)
  • Sander Gommans – murina The Divine Conspiracy (2007)
  • Gjalt Lucassen – puhutut sanat The Divine Conspiracy (2007)
  • Jaff Wade – puhutut sanat The Divine Conspiracy (2007)
  • Tony Kakko – laulu Design Your Universe (2009)
  • Ruurd Woltring – laulu Forevermore (2012)

Studioalbumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • We Will Take You With Us (2004)
  • Retrospect (2013)

Muut julkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Cry for the Moon (demo, 2002)
  • The Road to Paradiso (kuva-äänikirja, 2006)
  • The Phantom Agony (2003)
  • Feint (2004)
  • Cry for the Moon (2004)
  • Solitary Ground (2005)
  • Quietus (2005)
  • Never Enough (2007)
  • Chasing the Dragon (2008)
  • Unleashed (2009)
  • This Is The Time (2010)
  • Storm the Sorrow (2012)
  • The essence of Silence (2014)
  • Unchain Utopia (2014)
  • Universal Death Squad (2016)
  • Edge of the Blade (2016)
  • The Solace System (2017)
  • Immortal Melancholy (2017)
  • Beyond the Matrix - The Battle (2018)
  • Crimson Bow and Arrow (2018)
  • If Inside These Walls Was a House (2018)
  • Kingdom of Heaven (2019)
  • Martyr of the Free Word (Acoustic Version) (2019)
  • Abyss of Time – Countdown to Singularity (2020)
  • Freedom – The Wolves Within (2020)
  • Rivers (2021)
  • Sensorium (Live At Paradiso) (2022)
  • The Last Crusade (Live At Paradiso) (2022)
  • Run For A Fall (Acoustic) (2022)
  • The Final Lullaby (feat. Shining, 2022)
  • The Great Tribulation (feat. Fleshgod Apocalypse, 2022)[4]
  1. Epica - Biography metalstorm.net. Viitattu 9.10.2024. (englanniksi)
  2. Carl Begai: EPICA - The Ecstasy Of Agony bravewords.com. 27.10.2003. Viitattu 9.102.2024. (englanniksi)
  3. Cleverly-Edwards, Sophie: Epica 'The Quantum Enigma' Muses of Metal. 19.5.2014. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 8.7.2014. (englanniksi) 
  4. Spotify → discography → single open.spotify.com. Viitattu 18.10.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]