Ensio Groundstroem
Ensio Edvard Gabriel Groundstroem ['grʊndström][1] (1. huhtikuuta 1893 Längelmäki – 19. joulukuuta 1938) oli suomalainen jääkärikapteeni. Hänen vanhempansa olivat Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen kamreeri Karl Johan Gabriel Groundstroem ja Aino Fredrika Widbom. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1922 Signe Hellas Vijkbergin kanssa.[2][3]
Opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Groundstroem kävi viisi luokkaa Helsingin suomalaista normaalilyseota ja Suomen liikemiesten kauppaopiston vuosina 1910–1913. Hän kävi Haminan taistelukoulun vuonna 1918 ja taktiikan soveltamiskurssin vuonna 1927 sekä komentajakurssin vuonna 1929 ja komentajain täydennyskurssin vuonna 1932 Suojeluskuntain päällystökoulussa. Hän teki vuonna 1920 liikeopintomatkan Englantiin.[2][3]
Palvelus Venäjän armeijassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Groundstroem toimi virkailijana Suomen yhdyspankin Tampereen konttorissa, josta hän astui vapaaehtoisena Venäjän armeijan palvelukseen 18. elokuuta 1914 ja kävi Kasaanin sotakoulun vuosina 1914–1915 ja palveli sen jälkeen 186. Jalkaväkirykmentin täydennyspataljoonassa.[2][3]
Jääkärikausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän armeijan käytyään hän käänsi katseensa Saksaan ja liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 29. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella, jossa haavoittui lievästi 1. marraskuuta 1916 ja hänet siirrettiin pataljoonan täydennysjoukkoon 21. marraskuuta 1916. Hänet komennettiin Saksan meriesikunnan määräämiin tehtäviin Ruotsiin ja Tanskaan 4. huhtikuuta – 21. syyskuuta 1917 väliseksi ajaksi. Pataljoonan yhteyteen hän palasi 26. syyskuuta 1917. Hän osallistui vuonna 1917 Libaussa järjestetyille sotakoulun A-kursseille.[2][3]
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Suomen sisällissota
Groundstroem astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 luutnantiksi ylennettynä ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan joukkueenjohtajaksi 4. Jääkärirykmentin 8. jääkäripataljoonan 3. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 1. komppanian päälliköksi 5. huhtikuuta 1918 alkaen, missä tehtävässä oli vain 12. huhtikuuta 1918 saakka. Hän osallistui sisällissodassa taisteluihin Raudussa ja Suomen rajaseudulla.[2][3]
Sisällissodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sisällissodan jälkeen hän palveli edelleen samassa joukossa 3. komppanianpäällikkönä ja adjutanttina, joukolla oli myöhemmin nimet Jääkäripataljoona n:o 2 ja Pohjolan jääkäripataljoona. Armeijasta hän erosi 31. tammikuuta 1919 ja liittyi Viron vapaussotaan lähteviin joukkoihin 1. helmikuuta 1919 ja hänet sijoitettiin kenraali Wetzerin 1. esikunnan operatiiviseen osastoon adjutantiksi. Hän johti Marienburgin taistelun loppuvaiheessa vähän aikaa Pohjan-Poikain rykmentin 1. pataljoonaa. Viron sisällissodasta palattuaan hän liittyi suojeluskuntajärjestöön 17. huhtikuuta 1919 ja hänet sijoitettiin paikallispäälliköksi Iin suojeluskuntaan, missä hän palveli 31. elokuuta 1920 saakka, jonka jälkeen hän liittyi Iitin suojeluskuntaan paikallispäälliköksi ja 1. maaliskuuta 1921 alkaen paikallispäälliköksi Heinolan suojeluskuntaa, missä hän palveli 10. marraskuuta 1921 saakka. Armeijaan hän palasi 15. maaliskuuta 1922 ja hänet määrättiin Keski-Suomen rykmentin 1. pataljoonan taloudenhoitajaksi ja 30. syyskuuta 1923 alkaen rykmentin majoitusmestariksi ja 25. maaliskuuta 1924 alkaen 1. komppanian päälliköksi. Hänet siirrettiin 6. joulukuuta 1925 Savon jääkärirykmentin 1. komppanian ja 17. maaliskuuta 1926 alkaen Keski-Suomen rykmentin 3. konekiväärikomppanian ja 20. syyskuuta 1926 alkaen 1. komppanian päälliköksi. Suojeluskuntajärjestöön hänet siirrettiin 4. toukokuuta 1928 ja määrättiin Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin 1. sotilasohjaajaksi. Järjestöstä hän erosi sairauden vuoksi 31. tammikuuta 1935. Hänet haudattiin Helsingin Hietaniemen hautausmaahan.[2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
      |
|