Enkeli (veistos)
| Enkeli | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Enkeli |
| Tekijä | Kauko Räsänen |
| Valmistumisvuosi | |
| Teostyyppi | Veistos |
| Materiaali | Pronssi |
| Korkeus | 170 cm |
| Sijainti | Lauritsala, Suomi |
| Koordinaatit | 61°04′15″N 28°15′29″E / 61.070778°N 28.258043°E |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Enkeli, joka tunnetan myös nimityksillä Reikäenkeli ja Särkynyt enkeli, on Kauko Räsäsen pronssiveistos Lappeenrannassa, Lauritsalan kirkon lähellä olevassa puistossa.
Teoksesta on myös toinen valos vuodelta 1975, joka on ostettu vuonna 1981 Kansallisgallerian kokoelmaan.[1]
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauko Räsänen pyrki 1950-luvun lopussa etsimään veistoksellisuutta, joka johti hänen taiteensa tunnetuimpiin piirteisiin, koverien ja kuperien pintojen sommitteluun. Hän puhkaisi pyöristäen kuorimaisia elementtejä. Harppua soittavaa Enkeliä voi pitää avattujen tai puhkaistujen muotojen huipentumana. Sen ensimmäiset luonnokset syntyivät vuonna 1958. Teoksen radikaalius perustuu veistoksen sisäpintojen käyttöönottoon, jolloin avatuista muodoista tuli osa valojen ja varjojen vaihtelua.[2]
Vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muistomerkin tilasi Paula Löfgren tapaturmassa kuolleen miehensä, toimittaja Kalevi Löfgrenin haudalle Lappeenrannan Ristikankaan hautausmaalle.[2][3] Kauko Räsäsen veistos Enkeli pystytettiin haudalle vuonna 1960lähde?.
Veistoksen tuomitsivat kuitenkin hautamuistomerkkinä sekä kirkkohallintokunta että kirkkoherra, jotka määräsivät teoksen poistettavaksi.[4]
Kuvariita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teoksesta syntyi kuvariita, jota puitiin niin virallisissa kokouksissa kuin lehtien palstoillakin.[4] Veistoksen vastaanotto kärjisti yleisön modernia taidetta kohtaan tunteman epäluottamuksen ja sakraalitaiteeseen kohdistetun muutosvastaisen ilmapiirin.[2]
Plastinen, figuratiivinen, mutta läpäistyä muotoa soveltava veistos tunnettiin pian "Reikäenkelinä".[5] Sen poistamista vaativat pitivät teosta sopimattomana kirkkomaalle. Muodolliseksi syyksi ilmoitettiin, että teos oli liian korkea ja siten rikkoo säännöksiä.[4] Mutkallisten vaiheiden jälkeen seurakunta nostatti veistoksen hautausmaan aidan ulkopuolelle.[6]
Kuvanveistäjä Räsänen puolustautui Picasson sanoin: ”Taide alkaa kapinasta”.[5] Kun kirkkohallintokunta vaati, että muistomerkin tulee olla tavanomainen, Räsänen sanoi, että jo taideteoksen luonteeseen kuuluu, ettei se ole tavanomainen. Skandaalista ja kirkosta eroamisestaan huolimatta Räsänen sai myöhempinä vuosinaan tehtäväkseen paitsi useita maallisempia julkisia teoksia, myös useita hautamuistomerkkejä ja kirkkotaidetta.[7] Räsänen tunnetaan Suomen mitalitaiteen uudistajana.[7]
Lappeenrannan Taiteenystävien edustajat pelastivat poistetun veistoksen, joka kuljetettiin mielenosoituksellisesti hautausmaalta halki kaupungin.[8][3] Reikäenkeli tuotiin yhdistyksen syysnäyttelyyn 1961 yleisön nähtäväksi. Teos oli useita vuosia paikallisen Taide- ja kehysliike Pulkkisen varastossa.[4]
Osto Lauritsalaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lauritsalan kauppala osti teoksen vuonna 1965 juuri ennen kuntaliitosta Lappeenrantaan. Veistos pystytettiin Lauritsalan modernistisen kirkon edessä olevaan puistikkoon. Lauritsalan liityttyä Lappeenrantaan Enkeli päätyi takaisin kaupunkiin, joka oli sen karkottanut.[6]
Teoksesta ja ajasta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pessi Rautio kuvasi Enkeliä seuraavasti:
Teos, jonka muodoista osa on muodon negaatioita - reikiä ja kuoppia - tekee kieltämättä merkillisen vaikutelman: dynaamisen sitä ympäri kuljettaessa, kahden todellisuuden rajalla olevan yhtaikaisessa aineettomuudessaan ja aineellisuudessaan. Mutta teoksen naishahmo on toisaalta myös uuden ajan airut: kone, jolla on merkillinen sarvikasvannainen oikeassa polvessaan.[9]
Raution mukaan Räsäsen teos haastoi itsetietoisesti aikansa veistokäsityksen. Veistäjä oli jo 1950-luvulla kokeillut täysin abstrakteilla pienoisveistoksilla muutamien hyvinkin traditionmukaisten töiden ohella.[9]
Markku Valkonen totesi ajan taustoista vuonna 2004, että 1960-luku jakaa mielipiteitä. Jotkut ovat taipuvaisia romantisoimaan kuusikymmentälukua, toiset taas väheksyvät sen merkitystä. ”Kiistää ei kuitenkaan voi, että taiteen paradigma muuttui silloin rajummin kuin koskaan aikaisemmin itsenäisen Suomen historiassa."[5]
Kuvia teoksesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Enkeli veistos ja taustalla Lauritsalan kirkko vuonna 1968. -
Teos talvella -
Teoksen selkäpuoli.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kansallisgalleria - Teos: Enkeli kansallisgalleria.fi. Viitattu 2.8.2024.
- ↑ a b c Kormano, Riitta: Biografiasampo biografiasampo.fi. Viitattu 2.8.2024.
- ↑ a b Willimiehenjaljilla@gmail.com: Willimiehen jäljillä: Lappeenranta / Reikäenkeli Willimiehen jäljillä. lauantai 11. elokuuta 2012. Viitattu 2.8.2024.
- ↑ a b c d Räty, Leena: Lappeenrannan julkiset veistokset ja muistomerkit www3.lappeenranta.fi. Etelä-Karjalan museo. Viitattu 2.8.2024.
- ↑ a b c Markku Valkonen: Vapauteen tyrkkijät Helsingin Sanomat. 5.9.2004. Viitattu 2.8.2024.
- ↑ a b Virtanen Pekka V: Enkeliveistoksella mutkikkaat vaiheet Helsingin Sanomat. 26.2.2006. Viitattu 2.8.2024.
- ↑ a b Kuolleet | Kauko Räsänen Helsingin Sanomat. 5.10.2015. Viitattu 2.8.2024.
- ↑ Makkerin blogi maurikin.blogspot.com. Viitattu 4.8.2024.
- ↑ a b Mitalimestari ja rei'itetty vartalo Helsingin Sanomat. 18.11.2001. Viitattu 2.8.2024.