Energinet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Energinet
Yritysmuoto valtionyhtiö
Perustettu 2005
Toimitusjohtaja Thomas Egebo[1]
Kotipaikka Tonne Kjærsvej 65, DK - 7000 Fredericia, Tanska[2]
Toimiala energia
Tuotteet kansallinen kantaverkko- ja maakaasun siirtoverkkoyhtiö
Emoyhtiö Klima-, Energi- og Forsyningsministeriet
Tytäryhtiöt Eltransmission.dk A/S, Gastransmission.dk A/S
Omistaja Tanskan valtio
Kotisivu energinet.dk

Energinet on Tanskan valtiollinen, maan sähkön kantaverkosta ja kansallisesta maakaasun siirtoverkosta vastaava yhtiö.[3][4] Yhtiö omistaa nämä siirtoverkot sekä ylläpitää ja kehittää niitä. Yhtiö toimii Tanskan ilmasto- ja energia-asioista vastaavan ministeriön (tansk. Klima-, Energi- og Forsyningsministeriet) alaisuudessa.[3] Energinetin päätoimipaikka sijaitsee Fredericiassa.[2]

Sähkön kantaverkko ja kansainväliset liitynnät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskan sähkösiirron kantaverkko muodostuu noin 2 900 kilometristä ilmassa kulkevia 132 kV, 150 kV, 220 kV ja 400 kV suurjännitelinjoja, sekä noin 3 200 kilometristä meri- ja maakaapeleita sekä verkoston muuntaja-asemista.[5][6]

Tanska on jaettu sähkömarkkinoilla kahteen sähköalueeseen.[7]

Energinet on osaltaan, osin yhteisyritysten avulla, vastuullinen Tanskan sähkösiirron yhteyksien kehittämisestä ja ylläpidosta naapurimaiden kantaverkkoihin. Nord Pool -sähköpörssin välityksellä sähköä myydään maasta toiseen.[7] Tanskasta on useita rajojen ylittäviä maa- ja merikaapeliyhteyksiä naapurimaihin. [7][6]

Maakaasun kansallinen siirtoverkko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskan maakaasun pääsiirtoputkisto koostuu noin 861 kilometristä maahan kaivettua halkaisijaltaan 250-1016 millimetrin teräputkistoa. Verkosto pystyy kuljettamaan 8 miljoonaa Nm3 (normaalikuutiometriä) maakaasua vuosittain. Pääkaasuputkisto on liitetty Pohjanmeren maakaasukenttiin sekä Saksan ja Ruotsin kansallisiin maakaasun siirtoverkkoihin.[8][9] Lisäksi Energinet on osallistunut yhdessä Puolan Gaz-System S.A.:n kanssa Baltic Pipe -maakaasuputken rakentamiseen. Syksyllä 2022 valmistuneella putkihankkeella siirretään norjalaista maakaasua tanskalaisille ja puolalaisille kaasumarkkinoille.[10][11]

Tyran kaasuntuotantoalue on ollut vuosia keskeinen maakaasun lähde Tanskan ja Ruotsin maakaasutarpeisiin. Vuosina 2019-2023/2024 Tyran tuotantoa uudistetaan.[12] Väliaikaisesti kaasuntuonti Saksasta ja Norjasta on tärkeässä roolissa. Merkittävässä asemassa ovat myös kaasuvarastojen (Lille Torup ja Stenlille) käyttömahdollisuus sekä biokaasun paikallinen tuotanto.[12] Tanskan kansallinen kaasuverkko yhdistyy alueellisten kaasuverkkojen välityksellä loppukäyttäjien jakeluverkoihin. [8][9]

Tanska on tehnyt periaatepäätöksen lopettaa maakaasun ja -öljyn etsintä merialueeltaan vuoteen 2050 mennessä. Maa tähtää kasvihuonekaasujen päästötaseen nollaamiseen tuohon vuoteen mennessä.[13]

  • 400 kilovoltin kantaverkkoa Tanskan keskiosissa (osuudella Kassø - Tjele‎).
    400 kilovoltin kantaverkkoa Tanskan keskiosissa (osuudella Kassø - Tjele‎).
  • Suurjännitelinja Vähän-Beltin salmen yli.
    Suurjännitelinja Vähän-Beltin salmen yli.
  • Kantaverkon Gørløsen aliasema.
    Kantaverkon Gørløsen aliasema.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Organisational Chart energinet.dk. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  2. ↑ a b Contact energinet.dk. Viitattu 20.11.2022. (englanniksi)
  3. ↑ a b About Us energinet.dk. Viitattu 20.11.2022. (englanniksi)
  4. ↑ Heidi Sullström & Minna Pantzar: Suomessa tyrmistyttiin Norjan kaavailemasta sähkösäännöstelystä, nostaisi hintoja entisestään – Huippuhinnoilla rikastuneelta Norjalta itsekäs teko" 23.8.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 20.11.2022. (suomeksi)
  5. ↑ Eltransmissionsnettet i dag energinet.dk. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  6. ↑ a b Power Production and Transmission in Denmark (pdf) 2019. Danish Energy Agency, ens.dk. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  7. ↑ a b c Data from the power system (Nordic Power System) (Pohjoismaisen sähköjärjestelmän reaaliaikainen tila: sähkön hinta eri sähköalueilla ja sähkönsiirto alueiden välillä) Statnett, statnett.no. Viitattu 20.11.2022. (ruotsiksi)
  8. ↑ a b Gasselskabernes oversigtskort. Transmissions- og distributionsnet (stål) (pdf) 11.5.2020. Dansk Gasteknisk Center a/s, dgc.dk. Arkistoitu 4.7.2022. Viitattu 21.11.2022. (tanskaksi)
  9. ↑ a b Gassystemet gasfakta.dk. Viitattu 21.11.2022. (tanskaksi)
  10. ↑ ENERGINET: Baltic Pipe can be put into full operation one month ahead of planned 24.9.2022. baltic-pipe.eu. Arkistoitu 27.1.2023. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  11. ↑ The Baltic Pipe Project consists of 5 components baltic-pipe.eu. Arkistoitu 20.11.2022. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  12. ↑ a b Gas supply during the redevelopment of the Tyra gas field 2019-2023 energinet.dk. Arkistoitu 3.9.2022. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  13. ↑ Steven Gislam: Denmark puts 2050 date on end to North Sea oil & gas extraction 7.12.2020. industryeurope.com. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Energinet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Energinet&oldid=22889126”