Emilie Ulrich
Emilie Ulrich (21. joulukuuta 1866 Juellinge – 18. heinäkuuta 1926 Kööpenhamina) oli tanskalainen oopperalaulaja, äänialaltaan sopraano.[1]
Ulrichin äidinisä oli tenori Christian Faaborg. Ulrich aloitti 15-vuotiaana opiskelun Sophie Kellerin johdolla ja opiskeli myös Leipzigissa. Hän teki debyyttinsä Cæciliaforeningenin konsertissa. Tanskan kuninkaallisessa teatterissa Ulrich sai draamakoulutusta Emil Poulsenilta ja Peter Jerndorffilta. Hän esiintyi siellä ensimmäisen kerran vuonna 1894 Margrethen roolissa Arrigo Boiton oopperassa Mefistofele. Seuraavat 24 vuotta hän lauloi Kuninkaallisessa teatterissa. Ulrichin ohjelmistoon kuului muun muassa Richard Wagnerin rooleja. Tanskalaisesta ohjelmistosta hän tulkitsi esimerkiksi Aasen roolin Peter Heisen teoksessa Drot og marsk ja Mikalin roolin Carl Nielsenin teoksessa Saul og David.[1]
Ulrich muodosti 1900-luvun alussa Vilhelm Heroldin ja Helge Nissenin kanssa suositun kolmikon, joka tuotti menestystä Tanskan kuninkaalliselle teatterille. Hän oli ensimmäinen Mimin roolin (La bohème, Giacomo Puccini) tulkinnut tanskalainen. Ulrich teki gramofoniäänityksiä muun muassa duetoista Vilhelm Heroldin kanssa. Hän sai kuninkaallisen kamarilaulajan arvon vuonna 1906 ja Ingenio et arti -mitalin vuonna 1917.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Emilie Ulrich (1872 - 1952) Dansk kvindebiografisk leksikon
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
