Emätila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Emätila (myös emäkiinteistö) tarkoittaa tilaa, josta palstatila tai lohkotila eli lohkokiinteistö on erotettu.[1][2] Palstatiloja ja lohkotiloja oli mahdollista muodostaa vuodesta 1864, ja palstatilan osalta emätila vastasi palstatilan maaverosta siihen asti kunnes palstatilajärjestelmä vuonna 1926 lakkautettiin. Lohkotilat sen sijaan olivat alun alkaenkin täysin itsenäisiä tiloja.[3] Lohkotilan yhteydessä nimitys emätila onkin tämän takia vain ositustapahtuman yhteydessä käytettävä nimitys sille kiinteistölle, josta erotettava määräala eli lohkokiinteistö on erotettu. Vastaavasti emäkiinteistöstä lohkomisessa jäljelle jäävää kiinteistöä nimitetään kantakiinteistöksi (joskus myös kantatila).[2]

  1. Iso tietosanakirja, Otava 1931–1939, hakusana emätila.
  2. a b Majamaa, Markkula: "Kiinteistönmuodostamislaki” Edita, 2001
  3. Pettinen, Maiju: Ositustoiminta. Teoksessa: Maanmittaus Suomessa 1633–1983, s. 155-171. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1983. ISBN 951-46-622-3