Elsa Thulin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elsa Thulin

Elsa Thulin o.s. Sachs (19. tammikuuta 188729. maaliskuuta 1960) oli ruotsalainen kirjallisuudenkääntäjä ja järjestöjohtaja.[1]

Thulin valmistui Tukholman Wallinska skolanista 1906, aloitti samana vuonna opiskelun Uppsalan yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1908. Hän meni 1910 naimisiin John Thulinin kanssa, ja he saivat kaksi lasta.[1]

Thulin aloitti kääntäjänä 1907 ja jatkoi aina 1950-luvulle asti. Hän on hyvin arvostettu kääntäjä, jonka tyyli ei vanhene ajan mukana, ja joistakin hänen käännöksistään otetaan edelleen uusia painoksia. Hänen yhdessä Aslög Davidsonin kanssa kääntämänsä Trygve Gulbranssenin Bjørndal-trilogia (1933−1935) aiheutti kiistan konservatiivien ja kulttuuriradikaalien välille.[1] Kyse ei ollut käännöksen laadusta vaan vanhoilliset, lähinnä kristilliset, mielipidevaikuttajat halusivat julkaistavan rakentavaa aikalaiskirjallisuutta. Gulbranssenia pidettiin esimerkillisenä juuri vanhoillisissa piireissä, kun taas radikaalit Sven Stolpen johdolla pitivät Gulbranssenin tuotantoa pahimman lajin pekoraalina. Teoksesta tuli kuitenkin suosittu, ja siitä on otettu uusia painoksia vielä 2000-luvulla, jolloin kirjallinen kiista oli jo unohtunut.[2]

Kääntäjäntyönsä ohella Thulin aloitti jo 1920-luvulla kulttuuritoimittajana ja keskustelijana, ja hän kirjoitti muun muassa natsismin vastaisia artikkeleita. Ammatillisesti hän teki työtä kirjallisuudenkääntäjien työehtojen parantamiseksi, vaikka hänen oman perheensä taloudellinen tilanne oli hyvä. Hän johti alan järjestön Svenska Översättarförbundet perustamista ja oli sen ensimmäinen puheenjohtaja. Ruotsin silloisessa kirjailijaliitossa Författareföreningen kääntäjien asiat olivat jääneet sivuun, ja lopulta ei kääntäjiä enää otettu liiton jäseniksi.[1]

Thulinin nimeä kantava kääntäjäpalkinto perustettiin 1960, ja ensimmäisenä se myönnettiin hänelle.[1]

  1. a b c d e Boel Unnerstad: Elsa Thulin. Litteraturbanken. Viitattu 2.4.2020 (ruotsiksi)
  2. Aslög Davidson. Litteraturbanken. Viitattu 2.4.2020 (ruotsiksi)