Elmar Jaanimägi
Elmar Jaanimägi (4. maaliskuuta 1907 Tallinna – 3. marraskuuta 1937 Viipuri) oli virolainen sarjakuvapiirtäjä ja pilapiirtäjä, joka surmattiin Viipurissa 1937. Hän käytti piirustuksissaan nimimerkkiä Jan.[1]
Elmar Jaanimägi syntyi Tallinnassa rautatietyöläisen perheeseen. Hän opiskeli Jakob Westholmin yksityislukiossa ja vuosina 1923–1924 valtion käsi- ja taideteollisuuskoulussa sekä työskenteli Anatoli Kaigorodovin ateljeessa. Myöhemmin Jaanimägi toimi julistetaiteilijana elokuvateattereissa Tallinnassa ja Nõmmessa. Vuonna 1931 hän järjesti piirtämistään sarjakuvista näyttelyitä Latviassa ja Liettuassa.
Vuosina 1930–1931 Jaanimägi teki yhdessä Voldemar Pätsin kanssa valokuvaaja Aleksander Tepporin studiossa Tallinnan Suur-Karja-kadulla ensimmäisen virolaisen animaatioelokuvan Kutsu-Jukun seikkailut. Tämä elokuva sai ensi-iltansa Tallinnan Modern-elokuvateatterissa 30. huhtikuuta 1931. Tammikuussa 1937 Esmaspäev-sanomalehti kirjoitti Jaanimägin tekevän uutta animaatioelokuvaa Kaval Ants ja Vanapagan. Tätä tarkoitusta varten oli jo valmiina piirretyt näytteet, jotka julkaistiin myös lehdessä. Tätä elokuvaa ei kuitenkaan saatu valmiiksi.
Kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jaanimägi saapui apulaisensa, virolaisen toimittaja Heino Tammetin kanssa Viipuriin 20. syyskuuta 1937. Heidän oli tarkoitus järjestää Jaanimäen viipurilaisista henkilöistä tekemistä karikatyyripiirroksista näyttely, joka avattiinkin sunnuntaina 31. lokakuuta Viipurin kirjastotalossa. Tiistai-iltana 2. marraskuuta Jaanimägi ja Tammet juhlivat hyvin menestynyttä näyttelyään Mainos-ravintolassa, josta he palasivat Brahenkatu 11:ssa sijainneeseen vuokrahuoneeseensa puolenyön jälkeen melko lailla humaltuneina. Samassa huoneessa heidän toverinaan asunut entinen konttoristi Eero David Taurio (s. 1907) ei ollut tällöin vielä paikalla ja saapui vasta puoli kahden aikaan yöllä vahvasti humaltuneena. Tammetin mukaan Taurio oli alkanut vihaisen näköisenä huitoa puukolla ympäriinsä ja kun Jaanimägi yritti ottaa puukkoa pois häneltä, Taurio puukotti miesten kamppaillessa Jaanimägeä vatsaan kylkiluiden alapuolelle vaikkei Tammet sitä siinä vaiheessa huomannut. Jaanimägi lähti sitten asunnosta ilman päällystakkia ja hattua ja horjui pitkin Brahen- ja Vaasankatuja kunnes kaatui maahan ravintola Mainoksen edustalla. Poliisi toimitti tiedottoman Jaanimäen Viipurin lääninsairaalaan, jossa hän kuoli noin viiden aikaan aamulla.[1][2][3]
Huoneeseen jääneet Tammet ja Taurio eivät olleet huomanneet puukonpistoa. Poliisi pidätti aamulla Taurion, joka oli vielä vahvasti humalassa. Hänen puukkonsa löytyi Tammetin vuoteesta patjan alta, Tammet ei muistanut miten se oli sinne joutunut. Selvittyään Taurio kertoi vain halunneensa esitellä aiemmin ostamaansa puukkoa ja Jaanimägi oli käsittänyt väärin hänen käytöksensä. Taurion mukaan puukonpisto tapahtui vahingossa sillä hän muistanut tapahtumasta mitään.[1][2][4]
Viipurin raastuvanoikeus tuomitsi Taurion 14. tammikuuta 1938 erittäin raskauttavien asianhaarain vallitessa tapahtuneesta kuolemaan johtaneesta pahoinpitelystä yhdeksän vuoden kuritushuonerangaistukseen sekä korvauksiin Jaanimäen vanhemmille ja Suomen valtiolle. Viipurin hovioikeus vahvisti tuomion maaliskuussa 1938.[5]
Jaanimäen hautajaiset pidettiin 13. marraskuuta Hietaniemen krematorion kappelissa Helsingissä. Hänen sisarensa toi tuhkauurnan Viroon, jossa tuhka haudattiin Hagerin hautausmaalle. Hänen haudalleen on asetettu muistokivi, jossa on piirros Kutsu-Jukun seikkailut-elokuvasta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Järjetön verityö Viipurissa. Helsingin Sanomat 4.11.1937, nro 298, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.
- ↑ a b Kammottava verityö toissa yönä kaupungissamme. Virolainen taiteilija Elmar Jaanimägi lyöty puukolla kuoliaaksi asunnossaan, Karjala, 04.11.1937, nro 298, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Virolais-viipurilainen karikatyyrinäyttely, Karjala, 01.11.1937, nro 295, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Jaanimäen kuoleman selittää Taurio edelleen tapaturman luontoiseksi, Helsingin Sanomat, 13.11.1937, nro 307, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Hovioikeus on vahvistanut Taurion tuomion. Karjala 16.03.1938, nro 73, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.