Elisa Simonen
Elisa Simonen (s. 30. huhtikuuta 1981 Helsinki) on entinen suomalainen maajoukkuetason pelaaja sekä jalkapallossa että salibandyssä.
Simosen jalkapalloura alkoi Puistolan Urheilijoissa, jossa hän pelasi vuoteen 1999 asti. Kaudeksi 2000 hän siirtyi Malmin Palloseuraan. Simonen voitti MPS:n riveissä liigamestaruuden ja Suomen cupin kaudella 2003. Maajoukkueessa Simonen pelasi yhteensä 32 ottelua.[1]
Salibandyssä Simonen edusti koko 11 kautta kestäneen liigauransa ajan Tapanilan Erää. Hän pelasi uransa aikana 151 ottelua runkosarjassa ja 59 ottelua pudotuspeleissä. Simonen voitti Erässä kaikkiaan kolme mestaruutta, neljä hopeaa ja yhden pronssin. Maajoukkueessa Simonen pelasi 49 maaottelua tehoin 12+20. Hän oli mukana Suomen joukkueessa voittamassa maailmanmestaruutta vuosina 1999 ja 2001.[2][3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Simonen, Esko: Kasvu kahden lajin huipulle. Jalkapallovalmentaja, 2004, nro 1, s. 20-24. Artikkelin verkkoversio.[vanhentunut linkki]
- Elisa Simonen Salibandyliiga. Arkistoitu 28.2.2007. Viitattu 17.3.2009.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Soininen, Heidi (toim.): Jalkapallokirja 2008, s. 167. Suomen Palloliitto, 2008. ISSN-0787-7188
- ↑ Pelaajatilastot Salibandyliitto. Viitattu 29.4.2021.
- ↑ Liigapelaajat 1991-: Runkosarjan tilastot Salibandyliiga. Arkistoitu 10.11.2007. Viitattu 17.3.2009.
- ↑ Liigapelaajat 1991-: Playoffsien tilastot Salibandyliiga. Arkistoitu 10.11.2007. Viitattu 17.3.2009.