Elina Pekkarinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elina Pekkarinen

Elina Pekkarinen (s. 1975 Espoo) on suomalainen valtiotieteiden tohtori ja dosentti. Hän on toiminut Suomen lapsiasiavaltuutettuna toukokuun 2019 alusta alkaen.[1] Valtioneuvosto nimitti Pekkarisen toiselle viisivuotiskaudelle 1.5.2024 alkaen.[2]

Pekkarinen on valmistunut valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2010. Hän alkoi vuonna 1995 opiskella Helsingin yliopistossa eläintieteitä, mutta vaihtoi valtiotieteelliseen tiedekuntaan vuonna 1998 opiskelemaan sosiaalityön oppialaa.[3] Hän on Helsingin yliopiston dosentti, ja hän on toiminut aiemmin Turun yliopiston sosiaalityön professorina. Hän teki väitöskirjansa Stadilaispojat, rikokset ja lastensuojelu nuorisorikollisuudesta.[1][4]

Pekkarinen on aiemmin työskennellyt ohjaajana Helsingin Naulakallion hoitokodissa, sosiaalityöntekijänä muun muassa Itäkeskuksen sosiaalipalvelutoimistoissa ja Kettutien sosiaalipalvelutoimistossa sekä Helsingin sosiaalipäivystyksessä. Lisäksi Pekkarinen on tehnyt pitkän uran tutkijana Nuorisotutkimusseura ry:ssä. Pekkarinen on toiminut lukuisissa luottamustehtävissä, kuten Lapsuudentutkimuksen seuran puheenjohtajana vuosina 2013–2017 ja Helsingin hallinto-oikeuden lastensuojelun asiantuntijajäsenenä vuosina 2009–2019. Pekkarinen on vannonut tuomarinvalan vuonna 2009.[5] Hänellä on kolme aikuista poikaa ja yksi lapsenlapsi.[1][6]

Vuonna 2023 Elina Pekkarinen valittiin Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkoston ENOC:n (European Network of Childombudspersons for Children ENOC) puheenjohtajistoon. 20.9.2024 hänet valittiin ENOC:n puheenjohtajaksi.[7]

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen valittiin Eeva-lehden lukijaäänestyksessä Vuoden Eevaksi vuonna 2021.[8] Vuonna 2023 Pekkarinen sai Huoltaja-säätiön ensimmäisen Sosiaalialan vaikuttaja -palkinnon.[9]

Elina Pekkarisen isä on taloustieteilijä Jukka Pekkarinen ja veli tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen lähde?.

  1. a b c Kiiski, Timo: "Lapset ovat suvaitsevaisia". Iltalehden Viikonvaihde, 8.6.2019. Artikkelin verkkoversio.
  2. Elina Pekkarinen jatkaa lapsiasiavaltuutettuna Oikeusministeriö. 7.3.2024. Viitattu 29.9.2024.
  3. Kauppinen, Juha: Elina Pekkarinen: "Lasten ja nuorten hyvinvointi on vaarantunut" Seura.fi. 18.2.2016. Viitattu 25.6.2019.
  4. Pekkarinen Elina: "Stadilaispojat, rikokset ja lastensuojelu. Viisi tapaustutkimusta kuudelta vuosikymmeneltä.". Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisotutkimusseura, 2010.
  5. Valtuutettu Lapsiasiavaltuutettu. Viitattu 29.9.2024.
  6. Villa, Janne: Elina Pekkarinen: Kummius on kunniatehtävä Suomen evankelis-luterilainen kirkko. 15.5.2024. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 29.9.2024.
  7. ENOC Organisational Structure 20.9.2024. European Network of Ombudspersons for Children ENOC. Viitattu 29.9.2024.
  8. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on Vuoden Eeva 2021 | Eeva www.apu.fi. 26.5.2021. Viitattu 20.6.2021.
  9. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkariselle ensimmäinen Sosiaalialan vaikuttaja -palkinto. 13.10.2023. Huoltaja-säätiö. Viitattu 29.9.2024.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.