Elina Kahla

Elina Kahla (s. 24. huhtikuuta 1960 Espoo) on suomalainen kulttuurintutkija, tietokirjailija ja Venäjän kulttuurihistorian dosentti Helsingin yliopistossa vuodesta 2009. Nykyisin hän työskentelee Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Hän on toiminut Suomen Pietarin-instituutin johtajana vuosina 2012–2016. Kahla on naimissa Aleksanteri-instiuutin entisen johtajan Markku Kivisen kanssa.

Kahla kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 1979; valmistui filosofian kandidaatiksi 1985, lisensiaatiksi 2001 ja väitteli tohtoriksi 2007. Hän työskenteli freelance-matkanjohtajana, suomentajana, tulkkina ja opettajana. Vuosina 1991−1996 Kahla toimi projektipäällikkönä ja konsulttina Helsingin kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusyksikössä (nyk. Aalto University Executive Education). Vuosina 1996−2012 Kahla työskenteli Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa toimituspäällikkönä, Kikimora Publications -sarjan toimittajana ja tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa Venäjän modernisaation valinnat -huippuyksikössä. Kahla toimi EUNIC (en:European Union National Institutes for Culture) St. Petersburg -klusterin puheenjohtajana 2015–2016. Hän oli kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Ikonimaalari-kausijulkaisun päätoimittaja (2017–2019).

Tuotanto

Monografioita, toimitettuja teoksia ja artikkeleita vertaisarvioiduissa kokoomateoksissa:

• Apokalypsi nyt! Perikadon politiikka. toim. Niko Huttunen ja Elina Kahla. 2024. Kirkon tutkimus ja koulutus.
• Petsamon marttyyri ja maailman pohjoisin luostari. 2020, SKS.

• Kansalaisuskonto ja valta – Venäjän palatseissa ja kaduilla. Toim. Markku Kivinen ja Leena Vähäkylä. 2015, Gaudeamus, s. 197–209.
• Keitä me olemme? Keihin me kuulumme? Suomi – Ortodoksia – Venäjänkielisyys. 2015, Ortodoksia 64, s. 7–41.
• Отшельники Импиваары возващаются к общинной жизни (предисловие к А. Киви Семеро братьев). 2014, Limbus.
• Hyvästijättöjä. 2014, Verkkolehti Simeon ja Hanna.
• Civil religion in Russia A choice for Russian modernization? Baltic Worlds, September 2014, Vol VII 2–3, s. 56–64.
• Why are Hegumen Paisii and St Maria of Paris not included in the ROC Calendar of Saints? 2014, s. 120–130.
• Venäjän uudet pyhät naiset. Ortodoksista kulttuuria ja muistin politiikkaa. – Bysantin kuva Pohjolassa. Toim. Marja Usvasalo. 2014, Bysanttikomitea ry, s. 41–59.
• The new female saints of Russia. Northern Byzantine icons. Toim. Marja Usvasalo. 2014, s. 41–59. ISBN 978-952-99005-4
• Koko maailman äiti – Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa. Toim. Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi & Marja Sorvari. 2014, Gaudeamus.
• Jelena Tshizhova. Kenen aika?: esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta. Toim. Huttunen, T. & Klapuri, T. 2012, Helsinki: Avain. 30 s. (Café Voltaire; 4)
• Значение Севера в понимании духовности и святости. - Север и история: Материалы региональной научно-богословской историко-краеведческой конференции. Четвертые Феодоритовские чтения. 2012, St. Petersburg: Ladan, s. 152–164.
• Kirjallisuuden varhaisvaiheet: 900-luvulta 1600-luvun loppuun. Venäläisen kirjallisuuden historia. Ekonen, K. & Turoma, S. (toim.). 2011, Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, s. 15–91.
• Russia: Toward a Post-secular Society. 2011. Between Utopia and Apocalypse: Essays on Social Theory and Russia. Kahla, E. (toim.) Helsinki: Kikimora Publications, s. 316–327. Aleksanteri Series. 1/2011.
• Saints officiels et saints officieux dans la Russie contemporaine. 2011, Istina, LVI, s. 131–146.
• Tuli ja valo: kertomuksia pyhistä naisista. 2010, Maahenki. 246 s.
• Unlimited Gaze: Essays in Honour of Professor Natalia Baschmakoff. Toim. Kahla, E. 2009, 365 s. (Aleksanteri Series; 2)
• Life as Exploit: Representations of the Twentieth-Century Saintly Women in Russia. 2007, Kikimora Publications. 308 s.
• Lähialueiden liikkeenjohdon koulutus. Toim. Kahla E. & Tulisalo, T. 1995, Helsinki: [Helsingin kauppakorkeakoulu]. (Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja).

Suomennoksia:

• Jevgeni Vodolazkin. Lentäjä. 2018, Into
• Jevgeni Vodolazkin.Arsenin neljä elämää. 2015, Into.
• Ljudmila Ulitskaja. Iloiset hautajaiset. 2013, Siltala; 2002, Tammi.
• Maija Kutšerskaja, Irina Zatulovskaja (Kuvittaja) Evankeliumi lapsille ja aikuisille. 2008.
• Marina Tsvetajeva. Piru ja muita kertomuksia. 2006, Helsinki: Like.
• Graham Greene. Viimeinen sana ja muita kertomuksia. 1991, Helsinki: Tammi.
• Nina Berberova. Säestäjätär. 1990, Helsinki: Tammi.
• Ivan Bilibin. Taikalinnun sulka ja muita kertomuksia. 1990, SN-kirjat.

Lähteet

• Dosentti, FT, Elina Kahla Pietari-instituutin johtoon Suomen pääkonsulaatti, Pietari (arkistoitu versio)

Aiheesta muualla

• Elina Kahla – Helsingin yliopiston tutkimusportaali
• Veli-Pekka Leppänen: Venäjän ääniä ja äärettömyyttä. Elina Kahla vihkiytyi varhain Venäjän kulttuuriin ja tutkii yhä maan historiaa ja nykypäivää. (Kahlan 60-vuotishaastattelu Helsingin Sanomissa) Helsingin Sanomat, 20.4.2020, s. B 21. Helsinki: Sanoma Oyj. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.7.2020.