Elina Hiltunen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elina Hiltunen‎
Elämä
Syntynyt
View and modify data on Wikidata (53 vuotta)
EspooView and modify data on Wikidata [1]
Koulutus
Teknillinen korkeakoulu (diplomi-insinööri) ( – )
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu (tohtori) ( – ) [2]View and modify data on Wikidata
Ammatit
Muita tietoja
Verkkosivusto

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Elina Hiltunen (s. 15. maaliskuuta 1971 Espoo[3]) on suomalainen tulevaisuudentutkija, tietokirjailija ja yrittäjä.[4] Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden tohtori ja diplomi-insinööri.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiltunen on valmistunut diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta pääaineenaan kemia. International design business management (IDBM) -opinnoissaan hän keskittyi yrityskuvan suunnitteluun ja johtamiseen. Myöhemmin Hiltunen jatkoi opiskelua Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa.[4] Vuonna 2010 hän väitteli kauppatieteen tohtoriksi Aalto-yliopistossa. Hänen väitöskirjansa käsitteli heikkojen signaalien määrittelyä ja tunnistamista ja sitä, miten yritykset ja organisaatiot voivat käyttää niitä työkaluinaan. Heikkojen signaaleja Hiltunen tallentaa Instagram-tililleen Futureweaksignals.[4] Parhaillaan Hiltunen tekee toista väitöskirjaansa Maanpuolustuskorkeakouluun.

Hiltunen on ollut asiantuntijana Nokian strategiaosastolla, Finprossa ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Vuonna 2007 perustamansa yrityksen kautta Hiltunen luennoi[5] ja auttaa yrityksiä tulevaisuuden ennakoinnissa.[4][6] Vuonna 2014 Hiltunen oli mukana järjestämässä kansainvälistä tulevaisuuskonferenssia, Future Infiniteä.[7]

Hiltunen työskentelee yrittäjänä What's Next Consulting Oy:ssä.[8] Vuonna 2021 hän perusti oman kustantamon, Saageli kustannuksen, jonka kautta hän julkaisee kirjojaan.

Hiltunen mediassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiltunen on ollut vakituisena asiantuntijavieraana Ylen Prisma-ohjelmassa. Hän on myös vakiovieraana Yle aamun jälkikaronkassa.[9]

Hiltunen on myös toiminut kolumnistina useissa suomalaisissa aikakauslehdessä kuten Finnairin Blue Wings -lehdessä[10], Mikrobitissä[11], Talouselämässä[12], Tekniikan Maailmassa[13], Yhteishyvässä[14] sekä Ylellä[15].

Hiltunen on ollut Futures Takes[16] - ja Journal of Futures Studies[17] -lehtien toimituskunnassa.

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vuonna 2008 Hiltunen sijoittui kolmen parhaan joukkoon Innovaatiojournalismin yhdistyksen Finjon Innovaatiokide-kilpailussa Taloussanomiin kirjoittamallaan Heikot signaalit -blogilla. Palkinto myönnettiin journalistiselle esitykselle, jossa oli käsitelty ansiokkaasti innovaatioteemaa.[18]
  • Hiltunen sai Tulevaisuuden tutkimuksen seuran myöntämän Vuoden 2011 Tulevaisuuspalkinnon työstään heikkojen signaalien hyödyntämisessä tieteessä ja yrityksissä.[19]
  • Maaliskuussa 2020 Hiltunen oli mukana Forbes-lehden listalla, johon oli kerätty maailman 50 johtavaa naisfuturistia.[20]
  • Elokuussa 2021 Hiltuselle myönnettiin Vuoden ennakointiteko -palkinto.[21]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulevaisuuden tutkimusta käsittelevien tietokirjojen ohella Hiltunen on julkaissut ohjekirjoja amigurumien, virkattujen tai neulottujen pehmoeläinten, tekemiseen sekä ohjelmointioppaita lapsille.[22][3]

  • Matkaopas tulevaisuuteen (2012)
  • Amigurumivirkkauksen ABC (2012)
  • Angry Birds Amigurumit (2013)
  • Foresight and Innovation: How Companies are Coping with the Future (2013)
  • Elina Hiltunen & Kari Hiltunen: Teknoelämää 2035 : miten teknologia muuttaa tulevaisuuttamme? (2014)
  • Elina Hiltunen & Kari Hiltunen: Technolife 2035: How Will Technology Change Our Future (2015)
  • Amigurumit – Helpot, söpöt, nopeat (2015)
  • Elina Hiltunen, Emilia Hiltunen & Otto Hiltunen: Matka ohjelmoinnin maailmaan (2015)
  • Matka ohjelmoinnin maailmaan. 2, Suuri avaruusseikkailu (2016)
  • Matka ohjelmoinnin maailmaan. 3, Amanda-kissanpennun mysteeri : opas Scratchin perusteisiin (2017)
  • Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa – trendit ja ilmiöt (2017)
  • Elina Hiltunen & Elina Hiltunen: Masennuksesta selviää! (2018)
  • Tulossa huomenna: Miten megatrendit muokkaavat tulevaisuuttamme (2019)
  • Elina Hiltunen ja Minna Palmroth, Prinsessa, leijona ja maailmankaikkeuden salaisuus (2020)
  • Sinä päivänä 20X9 (2021)
  • Jarno Limnéll, Elina Hiltunen ja Mikko Dufva, Suomen Tulevaisuudet – Suuret kysymykset ja vastaukset (2022)

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiltunen on naimisissa tekniikan tohtori Kari Hiltusen kanssa.[7] Hiltunen on perustanut Tiedettä tytöille -hankkeen.[23]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Tulevaisuuden tutkija Elina Hiltunen: "Kun mikään ei yllätä", (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ http://www.whatsnext.fi/cv/. Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. ↑ a b Tulevaisuuden tutkija Elina Hiltunen: "Kun mikään ei yllätä" Seura.fi. 25.7.2017. Viitattu 12.5.2018.
  4. ↑ a b c d Kotiavaimena ihon alla oleva mikrosiru, terapeuttina tekoälyrobotti – tulevaisuustutkija Elina Hiltunen testaa työkseen ”vempaimia”, joista me muut emme vielä tiedä mitään Helsingin Sanomat. 2.12.2017. Viitattu 24.11.2019.
  5. ↑ Elina Hiltunen – Keynote Puhujat | Futuristi – MySpeaker Oy Oy MySpeaker Oy. Viitattu 24.11.2019.
  6. ↑ Futurologi Elina Hiltunen innostui yrittäjyydestä Elinkeinoelämän keskusliitto. Viitattu 24.11.2019.
  7. ↑ a b Miten elämme 2035? – tulevaisuudentutkijat laativat kolme ennustetta Helsingin Sanomat. 8.2.2014. Viitattu 24.11.2019.
  8. ↑ Katariina Hakaniemi: Tiede: Maailman johtaviin futuristeihin kuuluva Elina Hiltunen, 49, enteili pandemian tuloa jo vuosia sitten – "Minulta on kysytty, mistä sinä tiesit" Helsingin Uutiset. 20.1.2021. Viitattu 20.1.2021.
  9. ↑ Jälkikaronkka Yle Areena. Viitattu 25.12.2021.
  10. ↑ Finnair Oyj: Blue Wings uudistui GlobeNewswire News Room. 5.1.2011. Viitattu 24.11.2019.
  11. ↑ Elina Hiltunen: Hiltunen: Älä tule paha geeni, tule hyvä geeni Mikrobitti. Viitattu 24.11.2019.
  12. ↑ Elina Hiltunen: Teoria Hauskuudesta Talouselämä. Viitattu 24.11.2019.
  13. ↑ Elina Hiltusen kolumni - 05/2015 - Tekniikanmaailma.fi Tekniikan Maailma. Viitattu 24.11.2019.
  14. ↑ Elina Hiltunen: ”Olen lentänyt New Yorkin yläpuolella ja jäävuorilla Etelämantereella” yhteishyva.fi. Viitattu 24.11.2019.
  15. ↑ Ihmisen parhaalle ystävälle kehitetään aktiivisuusmittaria – Apua, koirani on nörtti! yle.fi. Viitattu 24.11.2019.
  16. ↑ Future Takes - International Editorial Board www.futuretakes.org. Viitattu 24.11.2019.
  17. ↑ Editorial Board * Journal of Futures Studies Journal of Futures Studies. Viitattu 24.11.2019. (englanti)
  18. ↑ Marmai: Lihakirjoitus sai innovaatiopalkinnon M&M. Viitattu 24.11.2019.
  19. ↑ Tulevaisuuspalkinto Ele Aleniukselle Helsingin Sanomat. 30.11.2011. Viitattu 24.11.2019.
  20. ↑ Blake Morgan: 50 Leading Female Futurists Forbes. Viitattu 8.3.2020. (englanniksi)
  21. ↑ https://twitter.com/tujappi/status/1431179843937390598 Twitter. Viitattu 28.8.2021.
  22. ↑ Elina Hiltunen: Elina Hiltunen’s short cv What’s Next Consulting Oy. Arkistoitu 4.11.2018. Viitattu 12.5.2018. (englanniksi)
  23. ↑ Elina Hiltunen: ”Tiede kaipaa tyttöjen älyä” Vauva. 22.8.2016. Arkistoitu 13.5.2018. Viitattu 12.5.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Elina_Hiltunen&oldid=20777933”