Elias Ilkka
Elias Ilkka (25. kesäkuuta 1889 Jalasjärvi – 14. tammikuuta 1968 Sääksmäki[1]) oli suomalainen kuvanveistäjä. Hän oli suomalaisen 1920-luvun klassisuuden ensimmäisiä edustajia.[2]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elias Ilkan vanhemmat olivat torppari Elias Ruudolf Ilkka ja Emilia Kuutti. Hän opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1906–1907 ja oli sitten kuvanveistäjä Emil Wikströmin oppilaana 1907–1908. Taideyhdistyksen piirustuskoulussa hän opiskeli 1910–1911, ja kävi opintomatkoilla Pariisissa Académie Colarossissa 1912 ja 1930 sekä Italiassa 1922. Lisäksi hän työskenteli Yhdysvalloissa vuosina 1924–1927 rakennusfiguurien ja koristeiden muovailijana.[1][3][4]
Ilkka teki useita patsaita ja muotokuvia, muun muassa yhdessä Erik Bryggmanin kanssa Helsingin suomalaisen vakoisten sankaripatsaan sekä Ylistaron, Jalasjärven ja Räisälän valkoisten sankaripatsaat. Hänen tekemiään muotokuvia olivat muun muassa J. R. Danielson-Kalmarin pronssikuva Helsingin yliopistossa, Heikki Klemetin muotokuva sekä Larin Kyöstin pronssipää.[4]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsingin suomalainen sankaripatsas 1920 (Erik Bryggmanin kanssa)
- Ylistaron, Jalasjärven ja Räisälän sankaripatsaat
- J. R. Danielson-Kalmarin pronssikuva, Helsingin yliopisto
- Heikki Klemetin ja Anders Wikstenin muotokuvat
- Larin-Kyöstin pronssipääpatsas 1917
- Pronssinen pojan pää, 1925 Ateneum
- Matti Laurilan pronssinen muotokuva, Vaasan museo [3]
- Lähteellä, 1929 (sijainti: Voipaalan taidekeskus)
- Sääksi, 1964 (sijainti: Voipaalan taidekeskus)
- Peikko ja impi -veistos Vaasa 1917
- Äänekosken hautausmaan suihkukaivo Paimentyttö, 1937
- Jääkäri-reliefisarja Ostrobotnialle 1939
- Rouva Lydia Keirknerin muotokuva 1920
- Kylpy 1929, Ateneum
- Aune Lindströmin muotokuva 1932, Ateneum
- HL Kurun onnettomuuden uhrien muistomerkki Ruoveden hautausmaalla, 1939[5]
Lähde:[6]
Valokuvia julkisista teoksista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Suomalaisten sotilaiden hauta, yhdessä Erik Bryggmanin kanssa, Helsinki, 1920. -
Lähteellä, Valkeakoski, 1929. -
Höyrylaiva Kurun onnettomuuden uhrien muistomerkki, Ruovesi, 1939. -
Peikko ja impi, Vaasa, 1959 (1917). -
Vapaussodan sankaripatsas Jalasjärvi, Kurikka, 1921. -
Vapaussodan muistomerkki Ylistaro, Seinäjoki, 1922. -
Jalasjärven sankarimuistomerkki Äiti ja poika, yhdessä Viljo Savikurjen kanssa, Kurikka, 1953. -
Sääksi, Valkeakoski, 1964.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ilkka-ateljee. Valkeakosken kaupunki.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 3, p. 1133. Otava 1968.
- ↑ a b Aikalaiskirja 1934, s. 245. Projekt Runeberg.
- ↑ a b 50 vuotta täyttää..., Aamulehti, 23.06.1939, nro 166, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 22.06.2024
- ↑ Hl. Kurun onnettomuuden uhrien hautamuistomerkki. Ruovesi, 13.9.1939, 19. vsk, nro 37, s. 2. Ruovesi: Ruoveden Sanomalehti Oy. ISSN 1235-810X Artikkeli Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa. Viitattu 24.8.2024.
- ↑ Ilkka-ateljeen näyttelyt Voipaala. Viitattu 22.2.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Elias Ilkan syntymäkoti Jalasjärvellä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Elias Ilkan veistoksia, Kansan kuvalehti, 01.04.1932, nro 14, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot