Elektronipari
Elektronipari on kovalenttisten sidosten yhteydessä käytetty termi, joka kuvaa molekyylin muodostavien epämetallien yhteisiä elektroneja. Ionisidoksessa suolan muodostava alkuaine, jonka elektronegatiivisuus on suurempi, "kaappaa" tietyn määrän elektroneja omalle radalleen toiselta, jonka elektronegatiivisuus on pienempi. Kovalenttisen sidoksen yhteydessä elektronit ovat yhteisiä eli eivät kuulu kummallekaan epämetallille. Molekyylin molemmat epämetalli-atomit antavat siis yhden elektronin yhteiseen käyttöön, näitä yhteisiä elektroneja kutsutaan elektronipariksi ja nämä muodostavat molekyylin sidoksen.
Elektroniparit hybridisaatiossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Hybridisaatio
Elektronit sijaitsevat atomissa orbitaaleilla. Kun kaksi ainetta muodostavat sidoksen saman atomin orbitaalit on todettu yhtyneen keskenään. Malli on matemaattinen eikä todellista tilannetta voida saada selville. Elektronit, jotka sijaitsevat hybridisoituneilla orbitaaleilla muodostavat σ-sidoksen. Sidos tunnetaan parhaiten yksinkertaisena sidoksena. Edellä mainittua termiä käytetään kun piirretään orgaanisen aineen rakennekaavaa. σ-sidoksen muodostavat aineet ovat sp3-hybridisoituneita. Poikkeuksena on vety, joka ei hybridisoidu. σ-sidos on pyörähdyssymmetrinen.
Kaksoissidos syntyy kun kaksi sp2-hybridisoitunutta atomia muodostaa σ-sidoksen ja tämän lisäksi hybridisoitumattomat p-orbitaalit muodostavat keskenään π-sidoksen. Sidos ei ole pyörähdyssymmetrinen. Kolmoissidosessa on kyseessä vastaava tilanne kuin kaksoissidoksessa, mutta tällöin sidoksen muodostavien aineiden yksi s- ja yksi p-orbitaali ovat hybrisdisoituneet. Tällöin hiilen tapauksessa se voi muodostaa kaksi π-sidosta ja yhden σ-sidoksen. π-sidokset muodostavat tason suhteen 90° kulman.