Elatusaine
Elatusaineella, ravinneliuoksella tai kasvatusalustalla tarkoitetaan nestemäistä tai hyytelömäistä kasvualustaa, jota käytetään pieneliöiden tai solujen kasvatukseen laboratorio-olosuhteissa. Elatusaine sisältää ihanteellisen määrän kaikkia solun kasvuun tarvittavia ravinteita ja hivenaineita. Liuoksesta löytyvät kaikki solun kasvuun tarvittavat alkuaineet, joita ovat hiili, vety, happi, typpi, fosfori ja rikki. Liuos sisältää tyypillisesti myös suoloja, jonkin verran metalleja ja vitamiineja, joita tarvitaan solurakenteiden ylläpitoon ja erilaisiin aineenvaihdunnan toimintoihin.
Erilaisia liuoksia on useita, ja liuosten koostumus määräytyy aina tutkittavan eliön ravinnevaatimusten mukaan. Liuosten koostumusta säätelemällä voidaan valita halutut eliöt tai solut, joita halutaan kasvattaa. Tällaisia alustoja kutsutaan selektiivisiksi kasvualustoiksi.
Erilaiset kasvualustat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ravinneliuokset jaetaan pääasiassa kahteen luokkaan: synteettinen kasvualusta (engl. defined medium) ja kompleksinen kasvualusta (engl. complex medium). Synteettinen kasvualusta sisältää tunnetun määrän tarkkaan määritettyjä ja puhdistettuja ravinteita. Tällainen ravinneliuos sopii parhaiten tietyn eliön kasvattamiseen, jonka ravintovaatimukset tunnetaan. Kompleksinen alusta taas valmistetaan ravintoaineesta, jonka täyttä kemiallista koostumusta eikä aineiden määrää tunneta. Tällainen ravintoaine voi olla esimerkiksi kaseiini (maitoproteiini), liha-, soija- tai hiivauute.
Ravinneliuos voi olla nestemäisessä tai hyytelömäisessä muodossa: ravintoliemi tai ravintoagar. Ravintolientä käytetään muun muassa solumäärän lisäämisen. Jos ravintoliemessä kasvatettava eliö vaatii happea, on lientä ravisteltava koko kasvatuksen ajan. Ravintoliemi soveltuu hyvin myös anaerobisten mikrobien kasvattamiseen, kun liuoksen päälle lisätään kerros öljyä, jonka läpi happi ei kulje. Ravintoagar tai ravintomalja tehdään nestemäisestä ravinneliuoksesta lisäämällä seokseen agar-agaria. Ravintoagarilla mikrobit kasvavat ravintoalustan päällä, jolloin ne saavat runsaasti happea. Ravintoagarilla yksi solu voi muodostaa pesäkkeen.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Madigan, Michael et al.: Brock biology of microorganism. San Francisco: Pearson Benjamin Cummings, 2009. ISBN 0-321-53615-0