Elämän parhaat vuodet
Elämän parhaat vuodet | |
---|---|
Kotch | |
Ohjaaja | Jack Lemmon |
Käsikirjoittaja | John Paxton |
Perustuu | Katherine Topkinsin romaaniin |
Tuottaja | Richard Carter |
Säveltäjä | Marvin Hamlisch |
Kuvaaja | Richard H. Kline |
Leikkaaja | Ralph E. Winters |
Pääosat | Walter Matthau |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö |
ABC Motion Pictures Kotch Company |
Levittäjä |
Cinerama Releasing Corporation Netflix |
Kesto | 115 minuuttia |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Elämän parhaat vuodet (Kotch) on näyttelijä Jack Lemmonin ainoaksi jäänyt elokuvan ohjaustyö, yhdysvaltalainen draamakomedia vuodelta 1971. Pääosaa näyttelee Lemmonin ystävä ja yhteistyökumppani Walter Matthau.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katherine Topkinsin romaaniin perustuvassa ja John Paxtonin käsikirjoittamassa tarinassa Matthau esittää leskeksi jäänyttä 70-vuotiasta miestä, omituista höpöttäjää joka kipuilee asuessaan poikansa lapsiperheessä saamatta osallistua perheen elämään niin paljon kuin haluaisi. Kun häntä yritetään saada asumaan palvelutaloon, hän karkaa omille teilleen ja alkaa huolehtia raskaana olevasta teinitytöstä (Deborah Winters), jonka hänen poikansa erotti perheen lastenhoitajan työstä.[1][2]
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Walter Matthau | … | Joseph P. Kotcher |
Deborah Winters | … | Erica Herzenstiel |
Felicia Farr | … | Wilma Kotcher |
Charles Aidman | … | Gerald Kotcher |
Ellen Geer | … | Vera Kotcher |
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuva tuotti Golden Globe -palkinnon Marvin Hamlischille ja Johnny Mercerille laulusta ”Life Is What You Make It”. Laulu oli myös Oscar-ehdokkaana. Oscar-ehdokkuuksia saivat myös Walter Matthau, leikkaaja Ralph E. Winters ja äänisuunnittelijat Richard Portman ja Jack Solomon[3]. Golden Globe -ehdokkuuksia tuli Matthaulle miespääosasta, Paxtonille käsikirjoituksesta ja koko tuotannolle parhaan musikaali- tai komediaelokuvan sarjassa[4].
Aikalaisarvioissa Lemmonin esikoisohjaukseen suhtauduttiin varsin suopeasti,[5] mutta esimerkiksi Roger Ebert ei vakuuttunut 50-vuotiaan Matthaun roolityöstä vanhuksena. Hän piti myös pojan perheen hahmoja kovin yksiulotteisina, tarinaa söpönä mutta epäuskottavana ja antoi elokuvalle kaksi tähteä neljästä.[1] Helsingin Sanomien Mikael Fräntin mielestä Lemmonin ohjaustyö on rauhallista ja sympaattista, mutta muut roolihahmot tahtovat jäädä vähän pinnallisiksi ja teoreettisiksi, kun Lemmon antaa näyttelijäkaverinsa Matthaun esiintyä tuttuine maneereineen vähän liiankin vahvasti.[2] Video-opas vuodelta 1994 antoi elämänmyönteiseksi luonnehtimalleen komedialle kolme tähteä viidestä ja kehui Walter Matthaun roolityötä[6].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ebert, Roger: Kotch rogerebert.com. 26.10.1971. Viitattu 25.2.2023.
- ↑ a b Fränti, Mikael: Elämäni parhaat vuodet. Jack Lemmon ohjaa Walter Matthauta. Helsingin Sanomat, 20.7.1982, s. 27. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Kotch, Academy Awards Database, oscars.org.
- ↑ Kotch, Golden Globes Database.
- ↑ Esim. Mastroianni, Toni: "Kotch" Catches Matthau as a Garrulous Grandpa Cleveland Press. 23.10.1971. Viitattu 25.2.2023.
- ↑ Video-opas 95, WSOY 1994.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Elämän parhaat vuodet Internet Movie Databasessa (englanniksi)