Eksplementtikulmat
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Eksplementtikulmilla tarkoitetaan tasogeometriassa kahta kulmaa, joiden summa on 360°. Jos explementtikulmien kärjet asetetaan vierekkäin niin, että kärjet yhtyvät ja että toisen kulman vasen kylki yhtyy toisen kulman oikeaan kylkeen ja toisen kyljet toisiinsa, muodostavat ne yhdessä täyden kulman.[1][2]
Kulmien ominaisuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jos α ja β ovat toistensa eksplementtikulmat, ovat seuraavat yhtälöt voimassa:
- (asteina)
- (radiaaneina)
Trigonometristen funktioiden arvot ovat vastaavasti seuraavat:
Termin historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomenkielinen termi eksplementtikulma mainitaan jo vuoden 1910 Tietosanakirjassa[4] ja englanninkielinen termi explement William Galbraithin teoksessa Mathematical and astronomical tables vuodelta 1827.[5]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Väisälä, Kalle: Geometria. Porvoo: Wsoy, 1959. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 5.5.2016).
- Kontkanen, Pekka & al.: Pyramidi 3. (lukion pitkän matematiikan oppikirja) Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 978-951-26-5059-0
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kontkanen, Pekka & al.: Geometria, 2005, s. 17
- ↑ Väisälä, Kalle: Geometria, s. 14
- ↑ a b c d e f Spiegel, Murray R.: Mathematical Handbook of Formulas and Tables, s. 15. New York: McGraw-Hill Book Company, 1968. (englanniksi)
- ↑ Tietosanakirja, osa II. (Eksplementtikulma) Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1910.
- ↑ Miller, Jeff: Earliest Known Uses of Some of the Words of Mathematics (E) jeff560.tripod.com. 2008. Viitattu 13.1.2009. (englanniksi)