Ekseligmos
Ekseligmos (m.kreik. ἐξέλιγμος, ”vanteen kääntäminen”, ”taivaallisten kehien pyöriminen”)[1] on tähtitieteellinen jakso, jonka kuluttua auringon- ja kuunpimennykset toistuvat suunnilleen samanlaisina suunnilleen samoissa paikoissa. Jakson pituus on 54 vuotta ja 34 päivää eli 19 756 päivää tai 669 synodista kuukautta. Ekseligmos-jakso on saros-jakson (noin 18 vuotta, 11 vuorokautta ja 8 tuntia) parannettu, tarkempi versio ja koostuu kolmesta saroksesta.[2]
Jaksoa käytetään pimennysten ennustamisessa. Koska saros-jakson pituus ei ole tasapäiviä, jakson välein pimennykset toistuvat kyllä suunnilleen samanlaisina mutta niiden sijainti siirtyy joka jaksolla noin 120 astetta lännemmäksi, jolloin pimennys ei yleensä ole näkyvissä samasta paikasta kuin edellinen vastaava pimennys. Ekseligmos-jakson välein pimennykset osuvat sen sijaan suunnilleen samaan osaan maapalloa. Koska jakso on yli kuukauden tasavuosia pidempi, pimennysten täsmällisissä reiteissä on kuitenkin suuria eroja.
Ekseligmos-jakso tunnettiin antiikin Kreikassa viimeistään hellenistisellä ajalla, sillä sen osoitin oli mukana Antikytheran koneessa, joka valmistettiin noin 150–100 eaa.[2]
Esimerkki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavat kartat esittävät ekseligmos-jakson välein toistuneiden auringonpimennysten reitit saros-jaksolla 126 vuosina 1936 ja 1990:
 |
 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἐξελιγμός A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ a b Freeth, Tony & Jones, Alexander & Steele, John M. & Bitsakis, Yanis: Calendars with Olympiad and Eclipse Prediction on the Antikythera Mechanism: Supplementary Notes. Nature, 31 July 2008, nro 454, s. 614-617. Artikkelin verkkoversio.