Eino Lindegren
Eino Birger Lindegren (18. marraskuuta 1894 Rautalampi – 25. huhtikuuta 1918) oli suomalainen jääkärivänrikki. Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri, joka sai tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella vuonna 1916. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan Valkoisen Armeijan riveissä joukkueenjohtajana, missä toimessa hän kaatui Viipurissa.[1][2]
Perhe ja koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lindegrenin vanhemmat olivat käräjäkirjuri Selim Birger Lindegren ja Greta Kaisa Tegelberg. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Sortavalan reaalilyseosta vuonna 1914 ja liittyi Karjalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan fyysis-matemaattisella osastolla vuosina 1914 - 1915.[1][2]
Jääkärikausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lindegren liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 1. konekiväärikomppaniaan 5. tammikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Pataljoonan rintamalta paluun jälkeen hänet siirrettiin 14. syyskuuta 1917 pataljoonan 2. konekiväärikomppaniaan.[1][2]
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lindegren astui Suomen armeijan palvelukseen varavääpeliksi ylennettynä Saksassa 11. helmikuuta 1918 ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan joukkueenjohtajaksi 1. Jääkärirykmentin 2. jääkäripataljoonan 3. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Lempäälässä ja Kämärällä sekä Viipurissa, missä hänen kohtalokseen tuli kaatua taistelussa 25. huhtikuuta 1918. Hänet haudattiin Kuopion sankarihautaan.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.